Street foodia ja dan dan -nuudeleita

Kirja saatu blogin kautta

Rakkauteni katuruokaan alkoi viimeistään silloin, kun asuin pienen pätkän Thaimaassa. Huomasin nopeasti, että herkullisimmat annokset myytiin muovituolein ja myyntikärryin varustetuissa katukeittiöissä tai iltatoreilla, missä ruoka pakattiin pieniin muovipusseihin. Ruokabudjettini ei ollut usein yhtä euroakaan, sillä edullisimmillaan söin hainanilaista kanaa riisillä ja kuumalla liemellä vain muutamalla kymmenellä sentillä. Oi niitä ruokamuistoja!

Aasian katukeittiöt ovat ehkä suurin ruokahimotukseni, jos pitää valita vain yksi. Toinen onkin sitten Yhdysvaltojen food truckit ja muu katukeittiökulttuuri. Tacot ja muut nopeat, käsin syötävät jutut ovat olleet lähes poikkeuksetta sekä edullisia että herkullisia. Tästä johtuen olemme käyneet todella vähän syömässä varsinaisissa ravintoloissa ja silloinkin valinta osuu yleensä street food -tyyppistä syömistä tarjoaviin rentoihin paikkoihin.

Ei ole kovin yllättävää, että hypin riemusta, kun posti toi arvotelukappaleen uudesta Street food -kirjasta (Mikko Takala). Eipä voisi enää ruokakirja sopia paremmin minulle kuin tämä! Pläräsin kirjaa läpi bongaten heti ainakin kolmekymmentä kokeiltavaa ohjetta. Osa tuttuja ja osa itselle uusia. Luen myös myöhemmin mielenkiinnolla läpi pienet tarinat ja alustukset, jotka johdattelevat katukeittiöiden tunnelmalliseen maailmaan eri puolilla maapalloa. 

Ensimmäiseksi kokeiltavaksi ruuaksi valitsin dan dan -nuudelit, jotka ovat Sichuanin maakunnan (Kiina) edustajana kirjassa. Metsästin jokusen kauppareissun verran sichuanin pippuria, joka reseptiin kuuluu tietenkin olennaisesti, mutta onneksi pääsin lopulta kunnon Aasia-kauppaan ja sain pippurin lisäksi ostettua annokseen kuuluvat udon-nuudelit. Ja tästä ruuasta tuli kyllä kerta heitolla suosikkini! Helppo, nopea ja maukas. Enkä olisi itse hoksannut maustaa jauhelihaa mm. tahinilla.

Dan dan -nuudelit

Keitä 300g udon-nuudeleita al denteksi, valuta ja jäädytä jäävedessä. Lämmitä pannulla 3rkl kasvisöljyä ja ruskista 400g possunjauhelihaa. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää 3rkl raastettua inkivääriä ja paista vielä muutama minuutti. 

Lisää pannulle 2,5dl kanalientä, 2rkl chiliöljyä (itse laitoin vain puolet), 2rkl punaviinietikkaa, 2rkl soijakastiketta, 5rkl tahinia, 1tl sichuaninpippuria ja ripaus sokeria. Jatka paistamista, kunnes kastike on tiivistynyt (7-10min). 

Tein itse niin, että kippasin lopussa nuudelit jauhelihan sekaan pannulle ja sekoitin. Annoksen päälle tulee vielä 2rkl paahdettuja maapähkinöitä murskattuna sekä kevätsipulia ja punaista chiliä.

Kiinalainen arkiruoka: Ants-climb-tree

Helmikuisessa Makukellarin järjestelmässä kiinalaisen ruuan teemaillassa kokkailtiin erästä kiinalaista arkiruokaa, jolla on ehkä maailman hauskin nimi: ants-climb-tree. Nimi tulee siitä, että ruokaan käytetään suhteellisen pieni määrä jauhelihaa, joka hajoaa pienenpieniksi muruiksi, jotka näyttävät muurahaisilta. Näin köyhemmät perheet ovat syöneet liharuokaa, jonka valmistukseen riittää vain 200g jauhelihaa per kahdeksan ruokailijaa.

Ruoka on varsin vaatimattoman näköinen, mutta varsin maukas ja yleisesti ottaen myös tulinen. Vaikka ruuassa on paljon mukana vermiselliä, syödään ruoka perinteisesti riisin kera. Riisi myös vähentää tulisuutta, joten siksi se on ihan hyvä lisä. Miedommin maustettua jauhelihaseosta voisi ihan hyvin syödä sellaisenaankin.

Olen muokannut tätä ohjetta hieman ja vaihtanut kevätsipulit korianteriin, jota minulla sattui olemaan. Doubanjiang-chilitahnaa voi kysellä aasialaisia tuotteita myyvistä etnisistä kaupoista.

Ants-climb-tree, jauhelihaa kiinalaisittain

Aloita raastamalla kaksi valkosipulinkynttä ja pieni pätkä inkivääriä. Kuumenna kasarissa 2tl öljyä ja lisää siihen 5rkl kiinalaista chilitahnaa (Doubanjiang). Pyörittele tahnaa pannulla, kunnes se on lämmennyt ja haistat tahnan tuoksun. Lisää 200g sika-nautajauhelihaa ja paista kypsäksi.

Lisää pannulle valkosipulit ja inkivääri. Sekoita muutaman kerran ja lisää 5dl kiehuvaa vettä. Anna kiehua muutaman minuutin ajan. Mausta sitten 1rkl soijakastikkeella, 1rkl sokerilla ja 0,5tl suolalla. Lisää joukkoon 3 kerää vermiselliä.

Anna vermisellin kiehua hiljalleen kastikkeessa. Voit leikata kypsyneet vermisellit pienemmiksi paloiksi saksien avulla suoraan pannulla. Lisää lopuksi kastikkeen päälle iso kasa tuoretta korianteria ja lurauta hieman seesamöljyä mausteeksi.

Hävikistä herkuksi!

Ehdinpäs! Tällä viikolla ollaan vietetty Hävikkiviikkoa, jolla kampanjoidaan ruokahävikin pienentämiseksi. Meidän keittiössä jokainen viikko on hävikkiviikko jossain määrin, mutta juuri tällä viikolla en työ- ja muiden kiireiden takia ole päässyt kunnostautumaan aiheeseen liittyvän postauksen merkeissä.

Hävikkiruokia on kuitenkin tehty kautta linjan, joten tässä pieni kokoelma hävikkiruokia, joita kannattaa tilaisuuden tullen kokeilla:

1. Meksikolainen omeletti (tacojen jämät)

2. Balsamico-ketsuppi (pehmenneet tomaatit)

3. Piirakat ranskalaiseen tyyliin (erilaiset juustot, kerma, vähäiset määrät täytettä kuten savukalaa, lihaa tms)

4. BBQ kana -pannupizza (edellisen päivän grillivartaat, juustojen jämät)

5. Paahdettu bataatti-tomaattikeitto (bataatin jämät, taas niitä ylikypsiä tomaatteja...)

6. Vegespydäri (keitetyt perunat, ruusukaalit, limetit)

7. Makean pinkki marjapuuro (pakastimen kätköistä löydetyt puolukat)

Sipuli-focaccia ja italialaista aperitivo-meininkiä

Italian reissulla kävi kerran niin, että yllätti nälkä, mutta ravintolat eivät olleet avanneet vielä oviaan siihen aikaan. Olimme Reggio Emiliassa, mikä on mitä ilmeisemmin sen verran paikallinen kaupunki, ettei yhtään kuuden aikaan auki olevaa turistiravintolaa löytynyt. Onneksi muistimme siinä vaiheessa aperitivon ja suuntasimme lähimpään terassilla varustettuun ravintolaan ja tilasimme lasit proseccoa.

Proseccon mukana tuli myös kaipaamamme syötävää, kuten aperitiivikulttuuriin kuuluu. Tällä kertaa se oli lautasellinen herkullista sipuli-focacciaa, jonka söimme nälissämme melkein kokonaan. Kotiin päästyämme halusimme eräänä iltana muistella ihanaa reissuamme ja varsinaisen ruuan sijaan söimmekin pienen aperitiivilajitelman viinin kera: oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, juustoa, salamia ja tietenkin sitä sipuli-focacciaa!

Sipuli-focaccia

3 dl kädenlämpöistä vettä
1/2 palaa hiivaa
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
5 dl jauhoja
1/2 dl oliiviöljyä

2-3 sipulia
voita
0,5 tl rosmariinia
1 rkl sokeria
ripaus suolaa
oliiviöljyä

Sekoita vesi, hiiva, sokeri ja suola. Sekoita jauhot taikinaan vähitellen ja sen jälkeen oliiviöljy. Taikina jää löysäksi.

Kaada taikina leivinpaperilla päällystetyn pellin päälle ja muotoile se (esim. lastan avulla) soikioksi. Anna kohota ja tee sillä aikaa sipulitäyte. Pilko sipulit ohuiksi siivuiksi. Lämmitä pannulla isohko nokare voita ja lisää rosmariini. Paista sipuleita (älä ruskista) keskilämmöllä muutama minuutti. Lisää pannulle sokeri ja suola ja paista vielä noin 5min.

Haarukoi sipulitäyte focaccian päälle. Paista 200-asteisessa uunissa niin pitkään, kunnes pinta on paikoin ruskistunut. Pirskottele uunista otetun focaccian päälle vielä oliiviöljyä.

Barbecueribsit A La Fountain

Otsikossa pitäisi kai lukea Barbecueribsit a la La Fountain, mutta koska kirjassa josta ohjeen luin (Pomminvarmat, Mikko Takala), oli ribsit nimetty otsikon mukaisesti, päätin jatkaa samalla linjalla. Ohje on alkujaan siis Sara La Fountainin kirjasta Passion for Food (jota en harmi kyllä itse omista). Ja olivat kyllä niin herkullisia, että minusta tuli kerralla ribsifani! Ja tämä oli vieläpä ensimmäinen kerta, kun itse laitan ribsejä. Todellakin pomminvarmoja!

Aloitin poistamalla ribsilihasta (ohutta porsaankylkiriviä 1kg) kalvot luupuolelta. Sitten paloittelin ribsit yksittäispaloiksi, asettelin uunivuokaan ja rouhaisin päälle merisuolaa.

Kastikkeessa sekoitetaan kattilassa 1tl valkosipulia raastettuna, 2rkl tomaattipyreetä, 2tl tabascoa, 1tl jauhettua juustokuminaa, 1tl paprikajauhetta, yhden appelsiinin mehu, 2tl limetin mehua, 4rkl fariinisokeria ja 3rkl rypsiöljyä. Aineksen kiehautetaan ja keitetään hetki, jotta seos paksuuntuu.

Seuraavaksi ribsit valellaan kastikkeella ja laitetaan 160-asteiseen uuniin kypsymään. Ribsejä kypsytetään yhteensä kaksi tuntia ja voidellaan välillä kastikkeella. Itse kääntelin ribsit puolen tunnin välein ja samalla voitelin.

Ohjeen mukaan ribsejä olisi pitänyt suolata vielä lopuksi uudelleen, mutta itse unohdin. Ei kyllä olisi enää suolaa kaivannutkaan, sillä ribsit olivat ihanan maukkaita, karamellisoituneita ja tahmeita. Aivan täydellisiä!

Lisukkeena meillä oli perus jenkkilisukkeet, mac&cheese ja vihreitä papuja. Ovat lihan kanssa niin tyypillinen juttu Amerikassa ja itselle nostalgisia, joten oli ihan pakko valita juuri nämä :)