torstai 30. maaliskuuta 2017

Parmesaanikana äkilliseen lohturuokatarpeeseen


Vaikka on kevät, kirkas auringonvalo ja lisääntyvä lämpö (tai sanotaanko vähemmän kylmä), niin silti tulee hetkiä, kun ei kaipaa mitään muuta kuin lämpimän viltin ja hyvää, täyteläistä ruokaa. Salaatit kiinnostavat päivä päivältä enemmän, mutta sitten tulee takapakkia, ja tarvitaankin parmesaanikanaa, joka kyllä sisältää enemminkin mozzarellaa. Mutta molempi parempi, ja kaiken kruunaa tietenkin tomaattikastike. 

Parmesaanikana on minulle tuttu lähinnä amerikkalaisista kokkiohjelmista ja Instagramista, sillä en ole koskaan tilannut sitä ravintolassa. Alkuperäinen kana taitaa olla usein leivitetty, mutta mielestäni kaksi juustoa riittää ihan hyvin tekemään annoksesta tarpeeksi tuhdin, jopa takatalvipäivinä (varsinaisina tai henkisinä sellaisina). Lisukkeena näkee usein pastaa, mutta perunat ja raikas salaatti toimivat nekin erinomaisesti. 



Parmesaanikana


4 kanafilettä
1 sipuli silputtuna
3 valkosipulinkynttä raastettuna
1 rkl oliiviöljyä
1 tl sokeria
400 g hyvää tomaattimurskaa
2-3 rkl tomaattipyreetä
1 tl oreganoa
suolaa
mustapippuria
100 g parmesaania raastettuna
1 pallo mozzarellaa
puolikas nippu basilikaa

Valmista ensin tomaattikastike. Kuumenna oliiviöljy kattilassa keskilämpöiseksi ja lisää sipuli ja valkosipuli. Kuullota muutama minuutti ja lisää sokeri. Kuullota vielä muutama minuutti ja lisää sitten tomaattimurska, -pyree ja oregano. Anna kastikkeen kuplia hiljalleen noin 15 min, kunnes neste vähenee. Lisää suolaa ja mustapippuria maun mukaan.

Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja paista kanafileisiin nopeasti ruskea pinta molemmin puolin. Nosta fileet uunivuokaan ja ripottele niiden päälle hieman suolaa, sekä parmesaaniraaste. Lisää tomaattikastike reunoille ja revi basilikan lehtiä. Levitä viimeisenä mozzarellapaloja sinne tänne. Paista 225-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia, kunnes kanat ovat kypsiä.

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Mansikkainen chia-vanukas aamupalapöytään



Maistuuko kauniisti aseteltu ruoka paremmalle? Usein kyllä, ainakin minun mielestä. Kuvaukselliset kukilla ja keijupölyllä hunnutetut kulhoruuat ovat olleet pinnalla jo pitkään, mutta ihan niin pitkälle en vielä päässyt. Sen sijaan ajattelin ilahduttaa viikonloppuaamuamme chia-vanukkaalla, jonka päällä komeilisi muutakin kuin lusikka. Kiivi on yksi koristeellisimmista hedelmistä, joten se on omien jugurttiannoksieni ykkönen. Pakastekuivattuja marjoja ostin ensimmäistä kertaa, ja ihan vain kulhoja kaunistamaan.

Vaikka herkuttelimme Floridan-reissulla parikin diner-aamupalaa, söimme jostain syystä heti kotona ihan samaa: pekonia, munakasta, pannareita. Sen jälkeen tuli sellainen olo, että ensi viikonloppuna jotain kevyempää ja värikkäämpää kiitos. Lopputuloksena oli perinteisen mansikka-banaanismoothiemme vanukasversio chia-siemeniä hyödyntäen. Sopisi hyvin vaikka pääsiäisvieraille tarjottavaksi!



Mansikkainen chia-vanukas


2 dl maitoa
1 pieni banaani
1,5 dl pakastemansikoita
(1 tl vaniljasokeria)
0,5 dl chia-siemeniä

1-2 kiiviä
1 rs pensasmustikoita
pakastekuivattuja marjoja
kookoslastuja

Tee vanukas vähintään 4 tuntia ennen tarjoilua (tai edellisenä iltana). Laita maito, banaani, mansikat ja vaniljasokeri blenderiin ja hurauta tasaiseksi. Kaada kulhoon ja lisää chia-siemenet. Jaa vanukas annoskulhoihin, tästä riittää 2-4 vanukkaaseen koosta riippuen. Peitä kulhot ja nosta jääkaappiin. Koristele juuri ennen tarjoilua.


torstai 23. maaliskuuta 2017

Pikaiset quesadillat nyhtökaurasta



Meillä tehdään quesadilloja yleensä tacojen tähteistä, mutta tällä kertaa ostin paketin tortillalettuja ihan tätä tarkoitusta varten. Lisäksi jostain syystä suosin tacoissa maissilettuja, mutta quesadilloissa vehnäisiä. Onkohan tämä jako opittu Jenkeistä, en tiedä. Joka tapauksessa quesadillat olivat esillä viimeksi Key Westissä, joten ensimmäisenä kotiviikonloppuna oli kiva fiilistellä reissumuistoja.

Nämä quesadillat ovat todella nopeat valmistaa, sillä pitkän odottelun ja kypsyttelyn vaativan nyhtöpossun sijaan täytteenä oli, mitäs muutakaan kuin nyhtökauraa. Koska tacokokeilu osoittautui erinomaiseksi, oli quesadillat sopiva seuraava askel. Ja kun pikaisia ollaan, niin bbq-kastikkeiden keittelyt sai jäädä ja tilalle tuli valmis Jack Daniels -kastike. 

Söimme quesadilloja ensin kahdestaan päivälliseksi, jolloin tein lisukkeeksi perinteiset guacamolen ja pebren. Seuraavana päivänä meille tuli vieraita, joille tarjoilin iltapalana muutaman quesadillapalasen sekä raikasta Meksiko-henkistä salaattia.



Quesadillat nyhtökaurasta


1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä paistamiseen
1 rs nyhtökauraa (kaffir limetin lehti, seesami, inkivääri)
1 dl bbq-kastiketta
200 g ranskankermaa
100 g juustoa raastettuna
8 tortillalettua

Silppua sipuli ja raasta valkosipuli. Kuullota öljyssä keskilämmöllä noin 5 minuuttia. Lisää nyhtökaura ja bbq-kastike. Sekoita ja painele nyhtökaura pienemmiksi paloiksi. Nosta kattila levyltä.

Levitä tortillaletut pöydälle ja sipaise jokaisen pintaan ohut kerros ranskankermaa ja säästä loput tarjoiluun. Lisää 4 letun päälle juustoraastetta ja sen päälle nyhtökauratäytettä. 

Kuumenna pannu keskilämmölle ja lisää hyvin pieni tilkka öljyä. Nosta täytetty lettu varovaisesti lastan avulla pannulle ja paina yksi täyttämätön lettu päälle (ransankermapuoli jää sisälle). Paina lettu tiiviisti kiinni täytteeseen ja kypsennä, kunnes pinta on ruskistunut. Käännä. 

Kun molemmat puolet ovat ruskistettja, nosta lettu leikkuulaudalle ja leikkaa neljään osaan. Toista muiden lettujen osalta. Tarjoile heti.

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Budjettilomalla Floridassa

Heipähei pitkästä aikaa! Olin hiihtolomalla, tosin en hiihtämässä, vaan Floridassa. Vietimme oikein mukavan viikon kiertäen vähintään puoli osavaltiota, yhteensä viikon verran. Olimme loppukesästä bonganneet halvat (300e) lennot Tampaan, joten ei tarvinnut kovin kauaa miettiä, lähtisimmekö toistamiseen Floridan mukavan aurinkoiseen ilmastoon.

Loman teemana oli lennoista lähtien pieni budjetti. Koska olemme reissanneet tänä talvena tavallista enemmän, ja tämä oli näistä matkoista viimeinen, oli selvää, että halvalla pitää saada. Sinällään roadtripillä se ei ole edes vaikeaa, sillä motellimajoitukset ovat keskimäärin hyvinkin edullisia, eikä bensa maksa Jenkeissä kovin paljoa.



Itse matkalla rahaa menee pääasiassa ruokaan, joten myös siltä osin vedettiin melko matalaa linjaa. Motelleihin kuuluu yleensä aamupala, mutta Floridassa meillä oli niitä vain kaksi. Sinällään aamupalan taso vaihtelee ja se on yleensä huono, joten vältyimme ainakin kehnon ruuan mättämiseltä. Tosin hoksasimme vasta tällä reissulla, että jääkaappiin kannattaa ostaa vaikkapa jugurttia täydentämään motellin antimia. Yhdessä paikassa tarjolla oli vain kahvi, toisessa paahtoleipää ja vohveleita, kolmannessa jopa tuoreita hedelmiä ja puuroa.



Muuten aamupalojen suhteen vedettiin kahta linjaa: joko Publix-marketista eväät, jotka syötiin rannalla tai omalla parvekkeella, tai panostaminen perinteiseen diner-aamupalaan. Kun molempia oli vuorotellen, ei päässyt kyllästymään. Kaupasta ostetettiin ihania täytettyjä leipiä (valtavan kokoisia, joten yksi leipä riitti mainiosti kahdelle), tuoreita hedelmiä valmiiksi pilkottuina, jugurttia, mehua ja kahvia. Kerran mukaan lähti myös lemon pie -donitsi, kuinka överiä! Jugurttimauksi valikoitui lähes aina key lime, Floridassa kun oltiin.



Syntymäpäiväni aamuna herkuteliin IHOPissa, perinteisin munakas, pekoni, röstiperunat ja pannarit -kombolla. Pannarin päällä oli valkosuklaata ja vadelmaa, mikä oli tietenkin todella hyvää, vaikkakin myös hiukan liian makeaa. Viimeisenä aamuna söimme Orlandossa motellin viereisessä City Dinerissa ja hämmästelimme hidasta palvelua, mutta lopulta saimme eteemme melkoisen kasan pekonia, ja itse vaihdoin tässä vaiheessa röstiperunat hedelmäkuppiin.



Muun ruokailun suhteen reissussa suosittiin hampurilaisia, kuinkas muutenkaan. Niissä jos missä on usein hinta-laatusuhde hyvä. Ensimmäiset puraisut otettiin Five Guysilla, jossa yhtien yhteisten ranskalaisten sijaan onnistuimme saamaan säkillisen ranuja, joku perhekoko ilmeisesti, vaikkei mitään isoa tilattukaan. Onnistuin tällä kertaa hillitsemään itseni täytteiden suhteen (Five Guysilla saa niitä sydämensä kyllyydestä), joten burgeri oli parempi kuin edellisellä kerralla.



Muutkin kokeilut olivat vanhojen muistojen verestämisiä: Miamissa syötiin kuubalaiset frita-burgerit El Rey de Las Fritas -nimisessä paikassa, jossa puhutaan enemmän espanjaa kuin enkkua. Johnny Rockets oli listallamme myös, sillä edellisen kerran söimme siellä juurikin Miamin-lomalla. Johnnyn burgerit olikin yllättävän hyviä, parempia kuin muistelimme. Lisäksi kävimme toki Shake Shackilla, kun sellainen tuli vastaan. Se on tietenkin meidän suosikki edelleen!



Ribsit on aika ehdoton ruokavalinta Jenkkien-lomilla, joten kun jouduimme nälkäpaniikissa etsimään uuden ruokapaikan suljetun ykkösvaihtoehtomme naapurista, tuli ensimmäisenä vastaan tuttu T.G.I. Fridays. Vaikka meillä on kyseisestä paikasta monenlaisia kokemuksia, olivat Jack Daniels -ribsit tällä kertaa mureimmat koskaan, ja liha irtosi luusta kauttaaltaan. Onneksi otimme full rackin, puolikkaasta olisi jäänyt vain paha mieli. Ja tosiaan, otamme aina yhden annoksen puoliksi, sillä emme jaksaisi kumpikin omaa, ja se tietenkin näkyy positiivisesti myös loppulaskussa.



Reissun ruokajutuista odotin eniten Key Westiä, sillä olimme edellisellä reissulla tykästyneet Old Town Mexican Cafe -nimiseen paikkaan, jossa oli viihtyisän varjoisa terassi. Ja lisäksi paikan key lime pie oli ihana! Tilasimme kalatacoja ja quesadilloja ja harmiksemme jouduimme luovuttamaan terassipaikkamme sadekuuron vuoksi, mutta onneksi ruoka oli hyvää. Jälkkäriksi tilasimme tietenkin piirakkapalat, jotka olivat isommat kuin viimeksi, joten tälläkin kertaa yksi olisi riittänyt hyvin. Piirakka oli edelleen ihanan jäisen kohmeaa, mutta marenki ja pohja olivat menneet vähän huonompaan suuntaan. Olin ehkä vähän pettynyt. Lisäksi tämä oli kallein ruokailumme, veroineen ja tippeineen noin 80 dollaria.


Makealta puolelta herkuttelimme kerran taukodonitseilla (Dunkin Donuts, vaikkei se mikään maailman paras olekaan, niin ainakin se on halpa ja löytyy lähes joka tien varrelta) ja kerran jäätelöllä. Tosin överiksi meni se jäätelökeikka, kun itse saa kauhoa kuppinsa, joka oli ihan valtava (suhteellisuudentaju meni heti). Tässäkin yksi olisi riittänyt kahdelle varsin hyvin! Onneksi lomalla ei lasketa.



perjantai 3. maaliskuuta 2017

Banh mi -kanapatonki



Yksi itselleni entuudestaan tutuista vietnamilaisista ruuista oli banh mi -patongit, joten tiesimme mitä haimme ensimmäiseltä katuruokakokemukseltamme Saigonissa. Tosin kyseinen versio oli kovin erilainen kuin olin aikaisemmin nähnyt, sillä kanan sijaan patongin väliin päätyi naudanlihaa ja majoneesin sijaan paistettu kananmuna. Korianteri ja chili löytyivät, mutta porkkanat ja kurkut puuttuivat. 

Myöhemmin söimme kyllä tuttuja kanaversioita, ja niitä lähdin kokeilemaan myös kotikeittiössä. Vaikka Suomesta ei saakaan vastaavanlaista patonki (ohut, rapea kuori ja pehmeä sisus), tuli kokonaisuudesta ihanan paljon alkuperäistä muistuttava.



Banh mi -kanapatonki


1 limetin mehu
2 rkl kalakastiketta
1 rkl soijakastiketta
1 punainen chili
1 yksikyntinen valkosipuli
1 tl sokeria
3 kanafilettä

3 porkkanaa
1/2 dl vettä
1 rkl riisiviinietikkaa
1 tl sokeria
1/4 tl suolaa

puolikas kurkku
nippu korianteria
majoneesia
punainen chili
iso patonki

Aloita valmistelut marinoimalla kana. Sekoita marinadin ainekset ja sekoita kanafileiden kanssa. Laita kanat ja marinadi tiiviiseen astiaan ja anna maustua useamman tunnin ajan, tai vaikka yön yli. Paista kanoihin nopeasti pannulla ruskistunut pinta ja nosta uunivuokaan. Kypsennä 200-asteisessa uunissa kypsäksi. Kääri kanat folion sisään odottamaan.

Pikkelöi porkkanat noin tuntia aikaisemmin. Kuori porkkanat ja leikkaa ohuiksi tikuiksi. Laita muut aineet kattilaan ja kiehauta nopeasti. Laita porkkanat rasiaan ja kaada neste päälle. Anna tekeytyä jääkaapissa noin tunti. Nosta porkkanat kuivumaan talouspaperin päälle.

Leikkaa kurkusta vetinen keskiosa pois. Siivuta loput osat ohuiksi tikuiksi. Halkaise patonki ja sivele sen pintaan majoneesia. Leikkaa kanat siivuiksi ja nosta majoneesin päälle. Lisää porkkanat ja kurkut. Leikkaa nippu korianteria päällimmäiseksi ja paina patonki kiinni. Leikkaa neljään osaan. 

Tarjoile punaisten chilipalojen kera (poista siemenet, jos et halua kovin tulista versiota).