lauantai 28. tammikuuta 2017

Sticky Rice with Mango



Joskus omista kaapeista tekee löytöjä, kuten kävi erään riisipurkin kanssa, jonka kyljessä luki sticky rice. Riisi oli varmasti jokusen vuoden vanhaa ja muistini mukaan alkuperäiseltä nimeltään thai glutinous rice. Aasialaista puuroriisiä siis toisin sanoen ja hankin sen aikoinaan etnisestä pikkukaupasta tehdäkseni Thaimaan-matkojen jälkiruokien kuningasta: sticky rice with mangoa.

Sticky Rice with Mango


1,5 dl sticky rice/glutinous rice
1,5 dl kylmää vettä
2 dl vettä
1/2 dl kookoskermaa
2 rkl fariinisokeria tai valkoista sokeria
1/4 tl suolaa

Kastike

2 rkl fariinisokeria tai valkoista sokeria
3/4 dl kookoskerma
ripaus suolaa

1 tölkki mangoa

Huuhtele riisi hyvin. Liota riisiä kylmässä vedessä vähintään tunnin ajan (mielellään pidempäänkin) ja huuhtele. Laita riisi ja vesi, kookoskerma, sokeri ja suola kattilaan ja anna kiehua hiljalleen n. 20 minuuttia, kunnes riisi on kypsää (lisää välillä vettä tarvittaessa). Anna jäähtyä n. 10 minuuttia. 

Laita kastikkeen ainekset pieneen kattilaan ja kiehauta parin minuutin verran. Jos haluat kastikkeesta tai riisistä täysin valkoista, käytä fariinisokerin sijasta valkoista sokeria. 

Leikkaa mangot siivuiksi. Nosta annosmaljoihin riisiä ja kaada kastiketta päälle. Nosta mangot päällimmäiseksi.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Uusi rakkaus: vietnamilainen keittiö

Vietimme jouluna reilun viikon pituisen loman Vietnamissa, joka oli meille ihan uusi maa. Äkkiseltään vietnamilainen keittiö tuntui myös tuntemattomalta, vaikka lopulta mieleen alkoi pulpahtelemaan muitakin kuin pho-keitto: banh mi -patongit, bao-leivät ja kevätrullat niin tuoreina kuin uppopaistettuina versioina. 

Näitä tuttuja juttuja tuli tietenkin kokeiltua matkan aikana, sekä myös muita paikallisia herkkuja. Ruokien nimien opettelu oli äkkiseltään sen verran haastavaa, että ne eivät välttämättä jääneet mieleen. Mutta se jäi, että makumaailma oli tietenkin aasialainen, mutta omalla tavallaan erilainen. Ruoka oli melko raikasta ja lähes aina sen mukana tuli iso lautasellinen kaikkea pientä vihreää (yrttejä ym.) tai salaatinlehtiä, joiden avulla ruoka syötiin.



Suurin ruokailotulitus koettiin odotetusti Saigonissa, jossa vietimme kaksi kokonaista päivää. Kun istuimme ensimmäiseen katukeittiöön, saimme yllättäen listat käteemme, vain kuullaksemme, ettei niistä ruuista ole oikein mitään tarjolla. Koska yhteistä kieltä ei juuri ollut, oli helpoin kysyä banh mi:n perään, kun näin tiskillä kasan rapeita patonkeja. Ja banh mit saimme, vieläpä todella hyvät sellaiset! Olisin voinut syödä banh mita vaikka joka päivä, mutta lopulta söimme näiden lisäksi vain muutamat patongit hotellimme aamupalalla.




Seuraavaksi meidän oli tarkoitus kokeilla jotain listaamiani ruokalajeja, mutta koska harhailimme kaduilla satunnaisesti ja menimme lopulta istumaan todella nälkäisinä ensimmäiseen sopivan näköiseen paikkaan, saimme eteemme sitä ruokaa, mitä tarjolla oli. En ollut koskaan kuullutkaan mi quangista, mutta kovin simppelin näköinen nuudeliruoka onnistui olemaan mielettömän hyvää. Meille ei oikein selvinnyt, miten rapsakkaa leipää olisi pitänyt syödä, joten napsimme sitä aina sopivassa välissä. Mikäli näin oikein, niin paikalliset murustelivat sitä suoraan annokseensa. Annoksen mukana tuli valtava keko yrttejä.



Kaikista helpointa Saigonissa on painella Ben Thanhin ruokatorille, joka on ehkä tunnetuin ydinkeskustassa oleva ruokamarkkina. Paikka on katettu ja sieltä löytyvät vessat, sekä jopa wifi. Tulee mieleen Singaporen hawker centerit, joissa yhdistyvät katukeittiöt ja toisaalta astetta parempi hygienia. Meidän mielestä suurin plussa oli kuitenkin se, että paikassa myytiin lähes mitä tahansa mieleen tulevaa ruokaa ja kumpikin saattoi hakea vuorotellen jonkun jaettavan annoksen.



Koska olimme liikenteessä iltapimeällä, eivät kuvat ole kovin kummoisia, mutta maistoimme ainakin vietnamilaisia pannukakkuja ja täytettyä, rapeaa lettua, tuoreita kevätrullia, hiiligrillillä paistettuja vartaita ja bao-leipää friteeratulla tofulla. Juomaksi ostettu limetti-shake oli niin hyvä, että sitä kannatti odottaa väentungoksessa hetki jos toinenkin.

Lentokentän kotimaanterminaalin ruokatarjonta yllätti myös iloisesti, ja söimme lounasta pho-keiton ja toistaiseksi nimettömäksi jääneen nuudeliannoksen merkeissä, joista erityisesti jälkimmäinen jäi mieleen.



Kaikista parhaimmat uppopaistetut kevätrullat söimme Bai Saon rannalla Phu Quocissa. Toki kauniilla maisemalla ja ylipäätään rantapikinikin tunnelmalla oli varmasti osansa asiassa. Samalla saarella söimme myös todella hyvää bbq-possua.



Makeita jälkiruokia ei tällä reissulla tullut juuri nautittua, mutta juomia siitäkin edestä. Vietnam on kuuluisa kahveistaan ja Saigonin kahvilat nähtävyys jo sinänsä. Niistä taidan tehdä oman postauksensa. Saigonin kaduilla myytiin pieniä, munkkien näköisiä nöttösiä, joita mekin ostimme pari kappaletta. En tiedä olivatko ne varsinaisesti makeita vai suolaisia, mutta ainakin kirkkaan värisissä oli narskuva sokerikuori. Toisaalta sisällä oli jotain kananmunan keltuaisen tapaista. Seesaminsiemenillä päällystetyt versiot olivat parempia, mutta aika laimeita nämä molemmat olivat.



Saigonissa tuli todistettua sama juttu kuin muuallakin Aasiassa: kannattaa suosia katukeittiöitä, kansankuppiloita ja ruokatoreja. Kerran istahdimme väsähtäneenä lounaalle kapean, paikallista elämää pursuavan kotikatumme varrella olevan ravintolan kovasti katukeittiön matalia tuoleja muistuttaville puujakkaroille. Tilasimme kylmät soodat ja paistettua riisiä. Annos oli sinällään kaunis, mutta makua siinä ei ollut yhtään siinä määrin kuin muissa syömissämme ruuissa. Onneksi Vietnamissa hintataso on varsin kohtuullinen paikasta riippumatta, joten emme kuitenkaan maksaneet itseämme kipeäksi ihan ok -lounaasta.



perjantai 20. tammikuuta 2017

Kanelipullat tuorejuustokuorrutteella



Miten olinkaan unohtanut postata nämä ihanat pullat! Tein näitä jo aiemmin syystalvella, mielessäni Amerikan matkoilta tutut, tuorejuustolla kuorrutetut kanelipullat. Oikeastaan en edes muista, olenko varsinaisesti syönyt kyseisiä pullia Jenkeissä, vai olenko vain kuolannut niitä. Joka tapauksessa näistä tulee mieleen se, kun kävelee ostoskeskuksessa ja yhtäkkiä vastaan leijailee kotoisa korvapuustien tuoksu. Yleensä nurkan takaa löytyy Cinnabon, jonka jääkahvit maistuvat nekin kanelipullalle.


Kanelipullat tuorejuustokuorrutteella


2,5 dl maitoa
1/2 palaa hiivaa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1/2 tl suolaa
1 kananmuna
7-8 dl jauhoja
75 g sulatettua voita

50 g pehmeää voita
sokeria
kanelia
1 kananmuna voiteluun

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liota hiiva. Lisää sokeri, vaniljasokeri, suola ja kananmuna. Alusta taikinaan jauhoja vähitellen. Lisää voi puolessa välissä ja jatka jauhojen lisäämistä, kunnes taikina on elastista ja irtoaa kulhosta. Kohota.

Kaulitse taikina kevyesti jauhotetun pöydän päällä suorakulmioksi. Levitä voi, sekä ohut kerros sokeria ja kanelia. Rullaa levy kiinni ja leikkaa noin 12 tasakokoiseen palaan. Vuoraa muffinivuoka paperivuoilla ja nosta jokaiseen koloon yksi kanelipulla.

Anna pullien kohota vielä hetki ja voitele ne sitten munalla. Paista 225-asteisessa uunissa 13-15 min, kunnes pullat ovat kauniin ruskeita ja keskusta hieman kohonnut irti.


Tuorejuustokuorrute

50 g maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl voita
2 dl tomusokeria
1/4 tl vaniljauutetta
1/4 tl sitruuna-aromia

Notkista tuorejuusto sähkövatkaimella. Lisää voi ja vatkaa hetki. Lisää tomusokeri muutamassa erässä. Lisää lopuksi mausteet ja tarkista, onko seos sopivan paksuista. Kuorruta pullat lusikan avulla, kierteitä mukaillen.


tiistai 17. tammikuuta 2017

Härkis-lasagne täynnä espanjalaisia makuja


Härkis oli tässä keittiössä ehkä viime vuoden isoin hitti. Siitä tehtiin monia eri ruokia, ja niistä viimeisin oli lasagne. Sen innoittajana toimi espanjalaisia makuja henkivä chorizo-lasagne, mikä näkyy mm. mausteissa, punaviinissä ja manchego-juustossa. Mausteita olisi voinut olla jopa hieman reippaammin, joten näitä määriä kannattaa suurentaa halutessaan.


Härkis-lasagne espanjalaisittain


1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
2-3 timjamin oksaa
2 rkl voita
1 tl savupaprikajauhetta (pimenton)
0,5 tl jauhettuja korianterin siemeniä
0,5 tl chiliä
0,5 tl aniksen siemeniä
1 tl suolaa
1,5 tl sokeria
1 dl punaviiniä
2 prk tomaattimurskaa
2 rkl tomaattipyreetä
kourallinen basilikan lehtiä
1 rs Härkistä

50 g voita
0,5 dl jauhoja
5 dl täysmaitoa
100 g manchegoa raastettuna
0,5 tl suolaa
mustapippuria

12 lasagnelevyä
3 isoa tomaattia siivutettuina
basilikaa
50 g manchegoa raastettuna

Silppua sipuli ja valkosipuli. Kasaa mausteet, suola ja sokeri pieneen kippoon. Kuumenna pannulla voi ja kuullota siinä timjamia ja sipuleita muutama minuutti. Lisää mausteet ja pyörittele hetki. Lisää viini ja anna porista muutaman minuutin ajan. Lisää tomaattimurska ja -pyree ja anna kiehua hiljalleen n. 15 min. Lisää basilika ja Härkis ja sekoita hyvin. Jos Härkis on kovin isoina paloina, niitä kannattaa pieniä hieman. 

Tee seuraavaksi juustokastike. Sulata voi paksupohjaisessa kattilassa ja lisää jauhot. Kääntele noin minuutin ajan ja lisää sitten täysmaito pienissä erissä, koko ajan sekoittaen. Viimeiset 2,5 dl voi lisätä kerralla. Anna kiehua pienen hetken ja lisää sitten juusto, suola ja mustapippuri. Anna juuston sulaa ja ota kastike sitten pois levyltä.

Kaada uunivuoan pohjalle hieman Härkis-kastiketta. Lisää sitten kerros lasagnelevyjä, Härkis-kastiketta, tomaatteja ja juustokastiketta. Toista 1-2 kertaa. Voit jäättää päällimmäiseksi joko lasagnelevyjä tai kastiketta. Lisää vielä sen päälle tomaatteja, basilikaa ja juustoraaste. Paista 200-asteisessa uunissa n. 40 minuuttia. Anna vetäytyä hetki.



lauantai 14. tammikuuta 2017

Oolaa, aamupalaa Hongkongissa

Yövyimme joululomalla Hongkongissa muutaman yön, ja viimeisessä hotellissa meillä ei ollut aamupalaa. Mikä mainio tilaisuus suunnata kaupungille! Etsiskelin sopivaa aamupalapaikkaa netistä ja eteen tupsahti monia hyvältä kuulostavia vaihtoehtoja. Lopulta päätin, että Wan Chaissa sijaitsevan Elephant Groundsin avocado toast oli jotain mitä himoitsin kahden viikon aasialaisten aamupalojen jälkeen.



Paikan päälle saavuttuamme huomasimme kuitenkin, että kyseinen kahvila piti loppiaisena ovet kiinni henkilökunnan koulutuspäivän tai vastaavan myötä, joten jouduimme vaihtamaan suunnitelmia lennosta. Onneksi samalla kadunpätkällä oli muitakin vaihtoehtoja, joiden nimet olivat tuttuja nettisurffailusta.



Arvoimme Classifiedin ja Oolaa Petiten välillä, ja koska jälkimmäisessä pääsimme lukemaan ruokalistaa jo ulkona, päätimme mennä sinne. Tilasimme eggs benedictin amerikkalaisella tyylillä, eli pekonilla ja avokadolla sekä pannareita.



Valinnat osuivat todella nappiin ja molemmat annokset katosivat alta aikayksikön. Huomasi, että kahdessa viikossa oli ehtinyt tulla ikävä sekä avokadoa ja uppomunia että pannareita. Myös kahvi oli hyvää.

Paikka vaikutti aika suositulta, sillä lähtiessä suurin osa asiakaspaikoista oli jo täynnä. Toivottavasti pääsen joskus vielä testaamaan muitakin Hongkongin aamupalapaikkoja. Edellisellä reissulla haimme aamupalat lähikaupoista ja -leipomoista, mutta jos matkabudjetti antaa myöten, niin kannattaa hyödyntää kivat ravintolat ja kahvilat!


maanantai 9. tammikuuta 2017

Välimeren kana


Tämä kanaruoka on ollut meillä pieninä muunnoksina arkiruokana jo vuosia. Se on tuhtia ja täynnä makua, eikä sen eteen tarvitse nähdä hirveästi vaivaa. Kauniin oranssi väri tulee valmiista tomaatti-paprikapestosta. Joskus on kiva oikaista, varsinkin arkena. Lisukkeena voi tarjoilla vaikkapa rosmariiniperunoita tai riisiä, sekä ison kulhollisen raikasta salaattia.

Välimeren kana


500 g kanafileitä
voita paistamiseen
suolaa
mustapippuria
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 dl kuohukermaa
1 kanafondikuppi
1/2 prk tomaatti-paparikapestoa (Pirkka)
200 g pehmeää fetajuustoa (Apetina)
timjamin oksia
aurinkokuivattua tomaattia

Leikkaa kanafileet kahteen palaan. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuumenna pannulla voita ja ruskista fileet nopeasti molemmin puolin. Nosta uunivuokaan ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.

Lisää pannulle voita ja kuullota sipuleja. Lisää kuohukerma, kanafondi, pesto ja fetajuusto. Voit jättää hieman fetajuustoa koristelua varten. Anna kastikkeen poreilla hiljalleen 5 minuuttia ja kaada se kanojen päälle. Paista 200-asteisessa uunissa n. 20 min. Koristele timjamilla, fetajuustolla ja aurinkokuivatulla tomaatilla.



perjantai 6. tammikuuta 2017

Munakasleivät aamupalalle (+tomaattihillo)



Aamupala on toisinaan päivän kohokohta ja vähintäänkin viikonloppuisin tai lomalla ollessa. Söimme New Yorkin -reissulla kaksi aamupalaa hotellin ulkopuolella ja toinen niistä oli Green Pointissa Brooklynissa sijaitseva ihana Five Leaves. Tämä munakasleipä sai inspiraationsa suoraan paikan scrambled egg sandwichistä, joka tarjoiltiin cheddarin ja tomaattihillon kera.

Vaikka leipä ei ulkoisesti muistuta pehmoista esikuvaansa, on annoksessa käytetty samoja makuja. Ja voi vitsi, että tuli ehkä maailman paras aamupalaleipä! Seuraavana aamuna laitoimme kokeeksi leivän väliin vielä siivun kylmäsavuporoa, sekin sopi tähän erinomaisesti.


Munakasleivät


2 isoa siivua rapeakuorista vaaleaa leipää
voita leivän päälle ja munakkaiden paistamiseen
jotain hyvää juustoa (esim. cheddar tai manchego)
2 kananmunaa
0,5 dl täysmaitoa
ripaus suolaa
ripaus valkopippuria
4 rkl tomaattihilloa
1 kevätsipulin varsi

Leikkaa leipäsiivut kahteen osaan. Kuumenna pannu ja paista leipiä kuivalla pannulla molemmin puolin kunnes pinta on ruskistunut hieman. Sivele leipien päälle hieman voita ja laita reilut juustosiivut. 

Sekoita kulhossa munat, maito, suola ja valkopippuri. Pyyhi pannulta leivänmurut ja säädä keskilämpöiseksi. Laita pannulle nokare voita ja kaada puolet munakastaikinasta. Odota, kunnes munakas on lähes kokonaan hyytynyt ja käännä toinen puoli toisen päälle. Leikkaa munakas kahtia ja nosta juustolla päällystetyn leivän päälle. Tee toinen munakas.

Lisää leivän päälle tomaattihilloa ja kevätsipulia. Tarjoile heti.



Tomaattihillo


1 prk tomaattimurskaa
2 rkl viinietikkaa
0,5 dl fariinisokeria
ripaus chiliä
ripaus suolaa
mustapippuria

Lado kaikki ainekset kattilaan ja keitä hiljalleen 30min tai kunnes ylimääräinen neste on haihtunut. Purkita.