torstai 19. huhtikuuta 2018

Vappudonitsietkot (donitsit uunissa)



Donitsit ovat kaikessa värikkyydessään ja helppoudessaan yksi himoittavimmista leivonnaisista. Ja helppoudella tarkoitan lähinnä syömistä, sillä donitsin voi napata käteen kahvin kera ja syödä matkan varrella. Tosin en kylläkään harrasta tätä koskaan Suomessa, enkä donitseja ylipäätään kovin usein. 

Itse tehdyt donitsit ovat mitä herkullisimpia, mutta niissä on kaksi huonoa puolta: ne menettävät parhaimman teränsä päivässä ja toisaalta niiden paistaminen rasvassa on työlästä. Ja jos paistat erän donitseja, et viitsi tehdä sitä muutaman kappaleen vuoksi. Toisaalta isompi määrä donitseja jää helposti näin pienessä taloudessa syömättä, kun koko ruokavaliotaan ei voi omistaa pelkille leivonnaisille.

En tiedä miksi en ole hankkinut aikaisemmin donitsipeltiä, sillä sehän ratkaisee tällaiset ongelmat kokonaan. Pellissä on tilaa kuudelle donitsille, joten niitä varten voi tehdä pienen taikinan. Siitä ei jää kovin montaa jääkaappiin lojumaan, eikä varsinkaan jos vielä saat jonkun vierailevan tähden kahvipöytään. 

Kokeilin ensimmäisenä Soppa365-ohjetta. Tein ehkä jonkun mittausvirheen, sillä taikinasta tuli vähän turhan jämäkkää, eivätkä nämä ensimmäiset donitsini olleet mitenkään huippuhienoja, tarttuivat vielä peltiin kiinni. Onneksi suklaakerros kaunistaa kaiken! Ja maku oli hyvä. Ensi kerralla teen suoraan puolikkaan taikinan, tästä määrästä tulee siis 12 kpl.

Donitsit uunissa


1 dl piimää
1 dl sokeria
1/2 dl ruokaöljyä
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1/4 tl suolaa
1 (luomu)appelsiinin kuori raastettuna tai 1-2 tl kardemummaa

öljyä pellin voiteluun
50 g voita

Sekoita piimä, sokeri, öljy ja kanamuna. Sekoita toisessa astiassa kuivat aineet. Yhdistä seokset ja pyöräytä nopeasti taikinaksi. Voitele donitsipellin kolot. Laita taikina pursotuspussiin ja pursota vuoan kolot noin puoleen väliin asti.

Paista 200-asteisessa uunissa 7-8 minuuttia. Kumoa leivinpaperin päälle ja voitele voisulalla. Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.

Maitosuklaakuorrute


200 g maitosuklaata
1 dl kermaa

Laita suklaa ja kerma kattilaan ja kuumenna miedolla/keskilämmöllä, kunnes suklaa sulaa. Sekoita tasaiseksi ja dippaa donitsit suklaaseen ja nosta takaisin leivinpaperin päälle valumaan. Koristele haluamallasi tavalla (itselläni tässä sulatettua valkosuklaata raitoina). Nosta jääkaappiin jähmettymään.




lauantai 14. huhtikuuta 2018

Kevätinspiraatiota!

Hiphei, huhtikuun puolivälissä jo mennään! Juhlahulinan jälkeen olen taas innostunut ruuanlaitosta, vaikka mitään uutta tai blogiin kirjoittamisen arvoista ei ole tullutkaan kokkailtua. Ja leipominen, se kiinnostaa myös! Onneksi kevät on sellaista aikaa, että saa välillä vieraita kylään tai sitten haluaa juhlistaa arkea ihan vain omalla porukalla. Hyvä syy tehdä jotain keväisen värikästä.

Eilen kaivelin pakastinta ja löysin vielä mm. kanttarelleja, ja kuten aina tähän aikaan vuodesta, alkavat risotot kiinnostaa vaikka sitten niiden sienien tai parsan kera. Tässä muutamia vanhoja postauksia, jotka inspiroivat juuri nyt!


Kalatacot Key Westin tapaan tuovat kevätmuistoja, mutta eivät varsinaisesti Floridan suunnalta vaan New Yorkin Rockaway Beachilta. 


Parsa-hernerisotto näyttää ihanan vihreälle.


Jos takatalvi yllättää (niin kuin se aina tekee), voi lohdutukseksi tehdä parmesaanikanaa.


Kaikenlaiset täytetyt leivät kiinnostavat minua juuri nyt (ehkä siksi, että niitä voi syödä kylmänä ja yhdellä kädellä, heh). Pakko tehdä ainakin banh mi -kanapatonkeja kesäkuun Berliinin-reissua ja kaupungin vietnamilaisia ravintoloita odotellessa.


Parsa-vuohenjuustosalaatti on myös sopivan tilaisuuden tullen listallani. Ehkä sitten, kun saan tyttöporukan kylään.


Muutaman vuoden takainen kevätsuosikkini oli marjaisa vohvelikakku.


Parsa kuuluu kevääseen ja sienimuhennos ei ole hullumpi lisuke sekään.


Tai sitten parsan kaveriksi voi tehdä sitruunarisoton



Pekoni-kanttarellirisotto, ei voi mennä maun puolesta vikaan, vaikkei rakenne ihan täydellinen olisikaan!


Mustikoita on vielä pakastimessa jonkin verran, ja vaikka niitä tulee heitettyä niin smoothieen ja puuroon kuin pannareidenkin päälle, riittäisi niistä ehdottomasti myös amerikkalaisiin mustikka-valkosuklaamuffineihin.


Parsarisottoa on tullut tehtyä toisellakin ohjeella.


Salaatin ei tarvitse olla liian kevyt! Kulhoruuat on nyt muutenkin muotia, sitähän tämäkin tacoista innoituksen saanut Mexicana-salaatti on.


Värikkäät vappudonitsit hurmaa ihan taatusti!


Cashew-kinuskidonitsit on kyllä superherkullisia.


Hainanilainen kana on todella mietoa aasialaiseksi ruuaksi, mutta toisaalta se on ihanan raikasta ja hienovaraista.


Santa Fe -kanasalaatti on ruokaisa, mutta keväisen raikas ja värikäs.


Makeansuolaiset vuohenjuustopiirakat sopivat hyvin keväisiin illanistujaisiin kepeän viinin kera.


Jos nyt vielä vähän parsaa ja vuohenjuustoa, niin myös pizzaversio on maistuva!

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Vauvan ensimmäiset juhlat



Rakas tyttövauvamme saapui maailmaan alkuvuodesta ja sai heti itselleen nimen, sillä emme halunneet kutsua häntä vauvaksi paria kuukautta ja odottaa mitään nimijuhlia tai vastaavia tilaisuuksia. Iloinen perhetapahtuma oli kuitenkin juhlimisen arvoinen jos mikä, joten järjestimme vauvalle juhlat, joita voitaisiin kutsua vaikka tervetuliaisjuhliksi tai vauvan ensimmäisiksi juhliksi. Määritelmällä on tuskin väliä, sillä juhlia ei voi koskaan olla liikaa, eikä kakkua ja läheisten kuplivaa naurua. 


Kuplivalla nämäkin juhlat aloitettiin, ja pian siirryttiin myös kahvipöydän antimiin. Koska pienen vauvan äitinä minulla ei ollut loputtomasti aikaa leipomiseen ja järkkäilyyn, menin monesta kohtaa helpoimmalla mahdollisella tavalla. Lopulta pöytää koristivat:

Lohi- ja pororullat
Mutakakku
Omenabooli

Suvun suosikkivoileipäkakku oli suosikki edelleen (kiitoksia vain alkuperäisen ohjeen ideoijalle), joten kannatti käyttää suurin osa ajastani sen valmistamiseen. Muutin hieman koristelua edellisestä kerrasta ja jätin paprikan kokonaan pois. Onneksi sitä jäi vielä jämäpala, joten taidan syödä sen aamupalaksi.



Lohi- ja pororullat ovat superhelppo tarjottava: 1) sivele rieskarullat reilulla kerroksella tuorejuustoa (minulla wasabi lohen kanssa ja yrtit poron kanssa), 2) lisää täyte (kylmäsavulohi ja kylmäsavuporo), 3) rullaa kiinni, kieritä kelmuun ja nosta jääkaappiin yön yli, 4) leikkaa paloiksi ja koristele yrteillä ja/tai vaikkapa mädillä. 



Magnolian ihanat kuppikakut ovat luottoreseptini. Linkin takaa löyty oma hieman muunneltu versio ja sitä kautta myös alkuperäinen ohje. Tein tällä kertaa alkuperäisellä reseptillä ja ehkä oma pieni muunnelmani mm. jauhojen suhteen on mielestäni parempi. Mutta hyviä näistäkin tuli, ja tein (kuten aiemminkin) itse kakut jo viikko aikaisemmin pakastimeen ja kuorrutin ne edellisenä päivänä.



Fudge on siitä helppo tarjottava, että myös sen voi ihan hyvin valmistaa jo muutaman päivän ennakkoon. Ja vaikka se onkin älymakeaa, niin pienenä palana yleensä kaikki tykkäävät siitä.



Mutakakku keräsi myös kehuja. Menin kuitenkin heti paljastamaan, että kyseessä on valmis pakastekakku (Pirkka) pohjan osalta, ja että tein pelkän koristelun itse (ja siis siinäkin käytin pakastamacaronseja). Pohja oli ihanan mehukas ja kermavaahdon kera kakku oli oikeasti yllättävän hyvä. Olin varannut koristeeksi myös vadelmia, mutta harmikseni ne olivat pilaantuneet enkä voinut käyttää niitä. Näkisin kuitenkin tämän kakun myös isolla marjakeolla ja kermalla koristeltuna, myös rahkaa voisi lisätä kermavaahdon joukkoon.



Omenabooli koostui satunnaisesta määrästä omenamehua, lemon-lime -limpparia ja vissyä, koristeltuna omenalohkoilla ja jääpaloilla. Tällainen isompi juomapurkki hanoineen on oikea juhlien pelastaja, kunhan muistaa laittaa märän rätin purkin alle ja jäättää kannen auki, muuten homma ei toimi ollenkaan. Olimme myös keittäneet kahvin jo ennakkoon pumpputermokseen, jotta kenenkään ei tarvitsisi seistä keittimen vieressä juhlien aikana vaan voisimme itsekin seurustella vieraiden kanssa kaikessa rauhassa.



Juhlat olivat pienet, mutta sitäkin ihanammat. Kiitoksia kaikille vieraille!

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Vinkkejä pääsiäiseksi

Kevät on edennyt nopeammin kuin ikkunasta ulos vilkaisemalla voisi päätellä ja pääsiäinen on jo ihan nurkan takana. Olemme yleensä pyhät ainakin osittain mökillä, missä minulla ei ole ruuanlaittoasioissa kovin suurta roolia, joten pääsiäisen ajan ruuat ovat blogissa aika tuntematon käsite. Viime pääsiäisen vietin vastoin perinteitä ihan yksi kotona, joten ruuaksi valikoitui jotain ihan muuta: värikäs sushikulho ja kalatacoja. Nämä vinkit eivät siis liity pääsiäiseen välttämättä ollenkaan, mutta ainahan voi kokeilla jotain uutta.


Key lime -juustokakku on ihan paras, sillä se yhdistää kaksi lempikakkuani: kirpeänmakean key lime pien ja täyteläisen pehmeän juustokakun. 


Pääsiäisenaika on yleensä värien ilotulitusta, vähintäänkin virpomisvitsojen muodossa, joten siinä mielessä sushikulho sopii ajankohtaan hyvin!


Nämä oli ne söpöt vaaleanpunaiset rocky road -fudget, joista saisi myös värikkäämmän tai vaikka keltaisen version pääsiäisen kunniaksi. 


Jos pasha tuntuu liian raskaalle, voi vieraita ihastuttaa vaikkapa mustikka-kookos chiavanukkaalla.


Kahvipöydän kuivahtaneista jämäpullista saa myös kivoja köyhiä ritareita.


Jäätelö sopii jälkiruuaksi juhlana minä hyvänsä. Jäätelökonetta ei välttämättä tarvita esimerkiksi tähän vadelma-kaurakeksijäätelöön.


Kepeän raikasta kalaruokaa saa esimerkiksi valkoviinissä haudutetuista kuharullista ja kukkakaalimuusista.


Makea vadelma-mocktail sopii alkoholittomaksi juhlajuomaksi.


Lammasta voi kokata myös lähi-idän makujen mukaan, kuten tämä ghanam mechwi -varras.


Sitruunainen limoncello-juustokakku sopii aikuiseen makuun.


Illanistujaisiin ja pitkiksi pyhiksi sopisi hyvin myös italiainen aperitivi-menu, jossa juustojen, oliivien ja salamien lisäksi olisi esimerkiksi herkullista sipuli-focacciaa.


Tämä rommisuklaakakku eksoottisilla hedelmillä on näköjään ihan pääsiäistä varten valmistettu, ainakin pupukoristeista päätellen!

Viimeisestä kuvasta tulikin mieleeni, että olemme myös viettäneet ainakin kaksi pääsiäistä Aasiassa. Ehkäpä siitä tulee vielä uusi pääsiäisperinteemme?

torstai 22. helmikuuta 2018

Vaaleanpunainen rocky road fudge



Olin muutama viikonloppu takaperin ystävänpäiväbrunssilla ja siellä tarjoiltiin suloisen vaaleanpunaisia rocky road fudgeja. En ollutkaan aikaisemmin maistanut fudgen ja rocky roadin yhdistelmää, mutta sehän on ihan superhyvää, sillä perinteinen rocky road on niin kovaa. Lisäksi seassa oli käytetty ranskanpastilleja, jotka toivat myös oman hauskan lisänsä. Kokeilin fudgeja kotona, sillä myöhemmin keväällä olisi tarkoitus juhlia pientä prinsessaamme ja pöytään katetaan varmasti aika paljon vaaleanpunaista.

Vaaleanpunainen rocky road fudge


1 prk kondensoitua maitoa
400 g valkosulaata
pinkkiä pastaväriä
1-1,5 dl pähkinöitä
1-1,5 dl ranskanpastilleja
3 dl pieniä vaahtokarkkeja

Kaada kondensoitu maitoa kattilaan. Paloittele valkosuklaa ja lisää. Kuumenna matalalla/keskilämmöllä ja sekoittele välillä, kunnes suklaa on sulanut tasaisesti. Voit tehdä saman myös vesihauteessa. Nosta kattila pois levyltä ja lisää hieman pinkkiä pastaväriä. Sekoita ja lisää väriä kunnes seos on sopivan väristä.

Sekoita pähkinät, ranskanpastillit ja vaahtokarkit fudgemassaan. Minulla oli pähkinäsekoitus, joka oli suolattu, joten se toi myös hauskaa makua fudgeen. Jos vaahtokarkit eivät ole pieniä, voi ne leikata muutamaan osaan esim. saksilla.

Vuoraa pieni uunivuoka tms. astia leivinpaperilla ja kaada seos vuokaan. Peitä kelmulla ja nosta jääkaappiin jäähtymään. Leikkaa paloiksi.

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Laskiaispullakakku



Viikonloppuna oli syytä pieneen juhlaan, ja kun sattui vielä olemaan laskiaissunnuntai, oli pullat sopiva vaihtoehto. Ja vielä kun päätin vihdoin kokeilla kakun muotoon leivottua versiota, oli kahvipöydän tarjottava aika täydellinen. Plussaa vielä siitä, että yhden pullakakun leipomiseen ja täyttämiseen ei mene niin paljon aikaa kuin yksittäisten pullien. Sopii pienen vauvan äidille. 

Laskiaispullakakku


2,5 dl lämmintä maitoa
25 g hiivaa
1/2 dl sokeria
ripaus suolaa
1/2 tl kardemummaa
1 kananmuna
7 dl jauhoja

1 kananmuna voiteluun
2 dl kermaa
sokeria
vaniljasokeria
vadelmahilloa
tomusokeria

Sekoita maito ja hiiva. Lisää sokeri, suola, kardemumma ja kananmuna. Alusta jauhot mukaan. Anna taikinan kohota vähintään tunti. Jos haluat pullasta makeampaa, lisää hieman sokeria (toisaalta hillo ja kermavaahto tuovat lisää makeutta ja rasvaisuutta).

Jaa taikina kolmeen osaan ja pyörittele n. 1,5 cm paksuiksi pötkylöiksi. Nipistä pötkylät toisesta päästä yhteen ja letitä. Käännä letti rinkulaksi ja yhdistä päät. Anna kohota pellillä. Voitele kranssi munalla ja paista 200-asteisessa uunissa n. 15 min. Jäähdytä.

Leikkaa kakun yläosa pois. Koverra sisusta hieman pois ja täytä vadelmahillolla. Vaahdota kerma ja mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Kermavaahdosta kannattaa tehdä makeaa, sillä pulla ei ole kovin sokerista. Lisää kermavaahto ja nosta hattu päälle. Koristele runsaalla tomusokerilla. Anna tekeytyä jääkaapissa pari tuntia.

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Matkamuistoja ja vauva-arkea


Perheemme sai alkuvuodesta uuden jäsenen pienen prinsessan muodossa, joten blogi on pysynyt vaiti siitä lähtien. Ruokaa ei ole laitettu, eikä jauhopussia juuri avattu. Tai no munakasta ollaan tehty yhtä ahkerasti kuin ennenkin ja yksi pizza oli pakko leipoa viikonlopun kunniaksi. Onneksi olin varautunut tilanteeseen tekemällä pakastimeen valmiiksi kotiruokaa, kuten lasagnea ja lihapullia. Kaikki helpot puolivalmisteet, kuten perunalisukkeet ovat myös nousseet uuteen kukoistukseen sitten opiskeluaikojen. 

Tänään sunnuntaina saimme kokea sen ihmeen, että a) laitoin meille kunnon aamupalan (olemme sen ansainneet tämän pyörityksen keskellä!) ja b) vauva antoi meidän syödä sen kaikessa rauhassa. Ei vuorotellen ruokailua tai kylmää munakasta! Ihan luksusta!

Kahvina toimi vuosi sitten (!) Vietnamista mukaan ostettu L'Usinen kahvi. Meillä on yleensäkin tapana ostaa matkamuistoina ainoastaan ruokajuttuja ja kahvia taisimme tuoda kaksi pakettia. Toisen (halvemman) joimme heti ja paremman säästimme odottamaan jotain tiettyä hetkeä. Hirveä virhe tietenkin, kun sitä hetkeä ei sitten tullutkaan eikä kahvi nyt varsinaisesti parane ajan kuluessa.

Nyt kun kahvin parasta ennen -päivämäärä oli mennyt ohi jo kuukausi sitten, saimme vihdoin maistettua kahvia ja elämys oli varsin pähkinäinen, vaikka paketti lupaa sitrusta ja mustaa teetä makuvivahteena. Miltähän tämäkin olisi maistunut tuoreeltaan? Ainakin L'Usine Le Loin kahvit olivat paikan päällä erittäin hyvät! 


Blogi jatkaa taukoaan edelleen, joten toivotan kaikille ihanaa kevään odotusta!

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Sämpylät kaurapuurosta



En ole kovin innokas puuroihminen, mutta marras-joulukuussa söimme epätavallisen paljon riisi- ja kaurapuuroa. Muut perheenjäsenemme (mies, koira) tykkäävät puurosta taas siinä määrin, että sitä jää harvoin tähteeksi. Mutta pari kertaa kattilan pohjalla oli muutama desi kaurapuuroa, joten ajattelin kokeilla sämpylöitä. Ja hyviä tuli, erityisesti teen kera!

Tässä "jota kuinkin" ohje, sillä ekalla kerralla tein kaiken ihan summittain ja toisella yritin mittailla. Onneksi sämpylöiden tekeminen ei ole niin justiinsa, ja periaatteessa ihan hyvää syötävää saa myös "sinne päin" -metodilla.

Sämpylät kaurapuurosta


3 dl kaurapuuroa
1/4 palaa hiivaa
1,5 rkl hunajaa
3/4 tl suolaa (jos puuro vähäsuolaista)
2 rkl öljyä
2,5 + 1 dl jauhoja

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen kaurapuuroon. Lisää hunaja ja öljy, sekä tarpeen mukaan suolaa. Lisää lopuksi jauhot. Taikina saa jäädä hyvin pehmeäksi, joten lisäsin itse aluksi noin 2,5 dl ja sen jälkeen kohotin taikinaa jääkaapissa yön yli. Lisäksin ylimääräisen desin juuri ennen leipomista, jotta taikinaa oli helpompi käsitellä.

Kohota taikinaa muutama tunti tai yön yli jääkaapissa. Nostele taikinasta runsaasti jauhotetuin käsin ja/tai lusikan avulla kasoja leivinpaperin päälle pellille. Tästä määrästä tulee n. 5 isompaa tai 8 pienempää sämpylää. Tai miksei vaikka yksi kokonainen kauraleipä.

Paista sämpylöitä 200-asteisessa uunissa niiden koosta riippuen, kunnes pinta alkaa olla ruskistunut.