keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Perinteinen kaalilaatikko



Kyllä huomaa, että nyt on vuoden pimein aika. Ja että emme tule viettämään joulua perinteisin suomalaisin menoin ja herkuin. Mieleni tekee nimittäin melkein vain ja ainoastaan lämpöä tuovia perinneruokia tai vähintäänkin kaikkea lapsuudesta tuttua (kuten lindströmin pihvejä, lihapullia ja kasvisgratiinia). Ehkäpä teen vielä lanttulaatikon ennen Aasian-joululomaa?

Kaalilaatikkoa tein ainakin ja se oli niin lohdullista syötävää kaiken pimeyden ja ankeuden keskellä. Lisäksi oli hauska muistella kesän puolukkaretkiä lähimetsään, kun illallla oli vielä yllättävän lämmintä ja aurinkoista. Sieltä se kesä taas joskus tulee vuorollaan, pakko uskoa!



Perinteinen kaalilaatikko


1 kg valkokaalia
vettä
2 tl suolaa
1 iso sipuli
voita paistamiseen
1 tl meiramia
400 g jauhelihaa
1 tl suolaa
mustapippuria
öljyä vuoan voiteluun
1 1/4 dl puuroriisiä
1,5 rkl siirappia
2 dl kermaa
voita laatikon päälle

Suikaloi kaali pieniksi paloiksi. Lisää kaalit kattilaan ja kaada vettä niin paljon, että kaalit melkein peittyvät. Lisää suola. Keitä kaalit hieman pehmeäksi (n. 15 min) ja kaada ylimääräinen neste pois (kaalien sekaan saa kuitenkin jäädä vähän nestettä, joten kovin tarkka ei kannata olla).

Silppua sipuli. Kuumenna pannulla voita ja lisää sipulit ja meirami. Kuullota hetki ja lisää jauheliha. Paista jauheliha ruskeaksi ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

Voitele iso uunivuoka. Lisää jauheliha ja puuroriisi, sekoita. Lisää kaalit ja sekoita vielä. Kaada kerma laatikon päälle sekä valuta siirappia. Laita viimeiseksi laatikon päälle pieniä voinokareita.

Paista kaalilaatikkoa 175-asteisessa uunissa 1,5 h. Peitä laatikko foliolla sen jälkeen, kun pinta on saanut kauniin ruskean värin. 

perjantai 25. marraskuuta 2016

Vuohenjuustokana punaviinissä ja rosmariiniporkkanat



Ruoka ei voi mennä pieleen, jos yhdistää vuohenjuustoa, punaviiniä, rosmariinia, valkosipulia ja hunajaa. Sen jälkeen on melkein sama, mitä varsinainen ruoka on. Tällä kertaa se oli punaviinissä muhiteltua vuohenjuustokanaa, sekä hunajaisia rosmariiniporkkanoita kolmessa eri värissä. Jos tämä olisi ollut kahden ruokalajin illallinen, olisin yhdistänyt tähän pehmeän maa-artisokkakeiton.

Vuohenjuustokana punaviinissä 


2 broilerin perhosfilettä
suolaa
mustapippuria
50 g vuohenjuustokuutioita
1-2 valkosipulinkynttä
voita paistamiseen
punaviiniä

Ota broilerin perhosfileet jääkaapista 15 minuuttia ennen kuin alat valmistamaan niitä. Ripauta fileen sisään ja pintaan suolaa. Rouhaise sisäpinnalle mustapippuria ja murustele vuohenjuusto. Raasta valkosipuli ja lisää. Nipistä fileet kiinni ja laita muutama cocktailtikku pitämään ne paikoillaan.

Kuumenna pannussa voita ja paista fileisiin molemmin puolin ruskea pinta (muutama minuutti per puoli). Nosta fileet pieneen uunivuokaan. Kaada punaviini pannulle, anna kuplia muutaman kerran ja kaada uunivuokaan. Kypsennä fileitä n. 25 minuttiia 225-asteisessa uunissa.

Rosmariiniporkkanat


3 isoa porkkanaa
pieni nippu rosmariinia
voita paistamiseen
2 tl hunajaa
ripaus suolaa
mustapippuria
vuohenjuustoa

Pese porkkanat hyvin ja tarvittaessa kuori. Leikkaa porkkanat halki ja vielä puolikkaat halki. Laita pannulle reilu nokare voita ja kuumenna. Lisää rosmariinin lehdet ja anna muhia voin kanssa muutaman minuutin. Lisää porkkanat ja paista niihin ruskea pinta.

Lado porkkanat pieneen uunivuokaan ja nouki rosmariinit päälle. Ripottele porkkanoiden päälle suolaa ja mustapippuria ja valuta hunaja. Paista 225-asteisessa uunissa 20-25 min ja seuraa, ettei porkkanat kärähdä. Koristele valmis annos vuohenjuustolla.

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Pehmeä maa-artisokkakeitto



Maa-artisokka on melko hankala kuorittava, sillä se saattaa olla muhkurainen ja ulokkeinen kuin mikä. Vähän niin kuin inkivääri. Mutta hyvää keittoa siitä tulee, joten ahkeruus palkitaan. Tästä määrästä riittää kahdelle varsinaiseksi ruuaksi ja neljälle alkuruuaksi. Sopii molempiin tarkoituksiin erittäin hyvin!

Pehmeä maa-artisokkakeitto


500 g maa-artisokkaa
1/2 tai 1 yksikyntinen valkosipuli
öljyä
4 dl vettä
1 kasvisfondikuppi
3/4 dl kermaa
1 dl kevytmaitoa
valkopippuria
(suolaa)

Kuori ja pilko maa-artisokat reiluiksi kuutioiksi. Pilko myös valkosipuli. Kaada kattilan pohjalle pieni määrä öljyä ja kuullota valkosipulia ja maa-artisokkaa muutama minuutti. Lisää vesi ja kasvisfondikuppi. Anna kiehua hiljalleen, kunnes artisokat ovat pehmeitä. Hurauta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella ja lisää kerma, maito ja mausteet. Sekoita vielä muutama kierros ja keitto on valmis.


sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Vaivaamaton pizza (Glorian Ruoka & Viini)



Meillä tehdään pizzaa vähintään kerran kuussa ja parhaimmillaan kahdestikin. Marraskuu on vasta hieman yli puolivälin ja pizzauuni on kuumentunut jo toistamiseen. Liekö pimeällä ja ankealla vuodenajalla vaikutusta mielitekoihin. Tai no ainakin Glorian Ruoka & Viini -lehden vaivaamattoman pizzapohjan ohjeella on ollut sormensa pelissä.

Olen kokeillut erilaisia pizzapohjia ja mieltynyt lopulta yön yli kylmäkohotukseen jääkaapissa, vaivaten taikinan seuraavana päivänä yleiskoneella. Mutta sitten tuli tämä ohje, jossa ei vaivata ollenkaan, vaan pehmeä taikina levitellään jauhojen avulla littanaksi. Ehdottomasti kokeilemisen arvoista.

Ensimmäinen kokeilu onnistui ihan hyvin, mutta koska tein taikinasta 2/3 eli kaksi pizzaa, meni mittasuhteet vähän pieleen ja taikinasta tuli liian jäykkää. Ohjeen mukaan taikina jätetään kohoamaan liinan alle, mutta käytännössä se ei mielestäni toimi, sillä taikina kuivuu helposti. Seuraavalla kerralla lisäsin 2/3 annokseeni hieman vettä ja kohotin kelmun alla: täydellistä!



Vaivaamaton pizza margherita


6 dl vehnäjauhoja
1/4 tl kuivahiivaa
1 tl suolaa
3 dl kylmää vettä

tomaattikastiketta
3 palloa mozzarellaa
100 g parmesania raastettuna
1/2 ruukku basilikaa

vehnjäjauhoja
oliiviöljyä

Sekoita jauhot, hiiva ja suola. Lisää vesi vähitellen, koko ajan sekoittaen. Taikina jää melko löysäksi. Peitä kulho kelmulla ja anna kohota huoneenlämmössä 12-24 tuntia. 

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen ja jätä yksi uunipelti sisään.

Ota jauhotetuin käsin kolmasosa taikinasta leivinpaperin päälle ja muotoile taputellen pizzapohjaksi, jauhoja apuna käyttäen. 

Levitä pohjalle tomaattikastiketta, mozzarellaa ja parmesania. Nosta pizza leivinpaperin kera kuumalle uunipellille ja paista n. 10 minuuttia. 

Pyöräytä basilikat oliiviöljyssä ja lisää kuuman pizzan päälle. Pirskottele lopuksi vielä oliiviöljyä valmiiden pizzojen päälle.

Tomaattikastike


1 prk tomaattimurskaa
2 valkosipulinkynttä raastettuna
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl vaaleaa balsamietikkaa
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria

Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä n. 10 min hiljalleen poreillen. Anna jäähtyä.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Perinteiset lihapullat kermakastikkeessa



Ulkomaanmatkat ovat tällaiselle ruokaintoilijalle sekä loputtomia inspiraation lähteitä että etukäteishaaveilun aiheita. Pidän silti erittäin paljon myös perinteisestä kotiruuasta ja erityisesti sitä tekee mieli aina ulkomailta palatessa. Aloitan Suomi-ruuasta haaveilun monesti jo reissussa, vaikka siellä olisi kuinka ihania herkkuja tarjolla. 

Lihapullat lienevät yksi suosituimmista kotiruuista ja lisäksi niiden varioiminen on superhelppoa. Perinteisillä lihapullilla on ehdottomasti paikkansa, ja olen syönyt niitä koti-ikävääni myös Espanjassa ja Thaimaassa. En tosin lomamatkalla, vaan asuessani kyseisissä maissa hetken aikaa. 

Perinteiset lihapullat kermakastikkeessa


3/4 dl kermaa
3/4 dl korppu- tai pankojauhoja
1 tl suolaa
1 kananmuna
muutama maustepippuri
mustapippuria
1,5 rkl ruohosipulisilppua
400g naudan jauhelihaa
puolikas iso sipuli
1rkl voita

voita paistamiseen

3 rkl voita
3rkl jauhoja
4-5dl kiehuvaa vettä
lihafondikuppi
1 1/4 dl kermaa
mustapippuria

Kumoa kerma, korppujauhot, suola, kananmuna, rouhitut maustepippurit, mustapippuri ja ruohosipuli kulhoon ja sekoita hyvin. Silppua sipuli ja kuullota sitä pannulla voissa. Lisää sipuli ja jauheliha taikinaan ja sekoita hyvin.

Muotoile taikinasta lihapullia vedessä kostutetuin käsin. Kuumenna pannulla voita ja paista lihapulliin ruskea pinta. Kuumenna kasarissa voi ja lisää jauhot. Ruskista muutaman minuutin verran ja lisää kiehuva vesi ja lihafondikuppi. Anna kiehua muutaman minuutin ajan, kunnes kastike saostuu. Mausta mustapippurilla.

Lisää lihapullat kasariin ja kypsytä kannen alla vielä n. 10 min. Lisää kerma ja sekoita. Anna kiehahtaa, mutta älä keitä. 

perjantai 11. marraskuuta 2016

Joulutortut rahkavoitaikinasta



Monille tuttu tilanne: joulutortut ovat parhaita joululeivonnaisia, mutta tuhdin juhlaruokailun jälkeen niitä ei jaksa syödä juuri ollenkaan. Siksi joulutorttujen kultakausi on nimenomaan hyvissä ajoin ennen joulua. Vaikkapa marraskuussa.

Me emme itse tule tänä vuonna nauttimaan jouluherkuista, vaan sen sijaan istahdamme aasialaisen katukeittiön muovituoleille. Siinä toinen hyvä syy leipoa joulutorttuja jo nyt! Ja koska oma joulumme tulee olemaan astetta trooppisempi, kaivoin tortuille alustaksi teemaan sopivat värikkäät papukaija- ja Intia-tarjottimet.



Joulutortut rahkavoitaikinasta  


250g voita
1tl leivinjauhetta
4dl vehnäjauhoja
250g maitorahkaa
luumuhilloa
1 kananmuna
1 rkl tomusokeria

Leikkaa voi pieniksi kuutioiksi ja nosta kulhoon. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja nypi voin kanssa. lisää maitorahka ja sekoita taikinaksi (älä vaivaa). Nosta kulho jääkaappiin vähintään tunniksi.

Levitä pöydälle jauhoja ja kumoa taikina. Kaulitse taikinasta suorakulmio ja taittele se kolmeen osaan. Toista vähintään kolme kertaa. Pakkaa taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Ota taikinasta puolet ja kaulitse ohuehkoksi levyksi. Leikkaa haluamasi muotoisia torttuja ja nosta pellille. Voitele tortut kananmunalla ja täytä hillolla. Paista 225-asteisessa uunissa, kunnes pinta on ruskistunut. Koristele tomusokerilla.

tiistai 8. marraskuuta 2016

Härkis Sloppy Joe ja bataattiranskalaiset



Härkis otti ja tuli keittiöömme pysyvästi, ainakin jos katsoo viime viikkojen ostoslistaa. Olen tehnyt Härkiksestä sekä pastaa että punajuuripaistosta, joista jälkimmäinen oli erityisen hyvää. Seuraavaksi listalla on ainakin tacot, mutta tässä välissä tuli myös tehtyä monen vuoden tauon jälkeen Jenkeistä tuttuja sloppy joe -sandwichejä.

Bataattiranskalaiset ovat tainneet olla muodissa jo pidempään, mutta itse sain tehtyä niitä pitkän tauon jälkeen vasta nyt. Vaikka bataatista tehdyistä ranuista ei taida koskaan tulla maailman rapeimpia, niin tässä on ainakin muutama konsti, joka edistää rapean pinnan syntymistä: liottaminen kylmässä vedessä, kuivaaminen ja maissitärkkelys.

Härkis Sloppy Joe


1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
1 prk tomaattimurskaa
3 rkl tomaattipyreetä
3/4 dl bbq-kastiketta
1tl paprikajauhetta
ripaus cayennepippuria
1,5 tl sokeria
3/4 tl suolaa
mustapippuria
1 rs Härkistä

4 hampurilaissämpylää
sipulirenkaita
salaatinlehtiä
juustoraastetta (esim. Monterey Jack)
majoneesia

Hienonna sipuli ja raasta valkosipulit. Kuumenna kasarissa öljyä ja kuullota. Lisää tomaattimurska, -pyree sekä bbq-kastike. Lisää mausteet ja anna kuplia hiljalleen kasaan n. 20min. Lisää lopuksi Härkis ja sekoita hyvin. Anna kuumentua, mutta älä enää kypsennä.

Täytä sämpylät Härkis-mössöllä ja muilla täytteillä.




Bataattiranskalaiset


1 iso bataatti
1 rkl maissitärkkelystä
3/4 tl suolaa
1,5rkl öljyä

Kuori bataatti ja leikkaa mahdollisimman saman paksuisiksi ranskalaisiksi. Laita bataatit isoon kulhoon ja täytä kylmällä vedellä. Anna liota puolisen tuntia. Kaada vesi pois ja kuivaa bataatit keittiöpyyhkeen päällä.

Sekoita pienessä astiassa maissitärkkelys ja suola (mausta halutessasi myös muilla mausteilla). Kaada seos bataattien sekaan ja sekoita hyvin. Lisää öljy ja sekoita. Nostele bataatit leivinpaperilla päällystetyn pellin päälle niin, etteivät palat mene päällekkäin. Paista 225-asteisessa uunissa n. 40 min ja käännä bataatit puolivälin jälkeen.


perjantai 4. marraskuuta 2016

Lindströmin pihvit ja smetanakastike


Tämä lautanen maistui ihanan syksyiselle: punajuurta, smetanaa, porkkanoita, timjamia ja rosmariinia, sekä pehmeän lämmintä perunamuusia. Sama fiilis, kuin italialaisen ruuan kanssa. Eikä lasi viiniä olisi tehnyt yhtään pahaa. Miksi en ole tehnyt lindströmin pihvejä neljään moneen vuoteen? Täydellinen syys(talvi)sunnuntain päivällinen.

Yritin tehdä lindströmeitä myös Härkiksestä, epäonnistuen varsinaisessa pihviasiassa, mutta tehden aivan ihanaa punajuurista paistosta. Kannattaa kokeilla sitäkin!


Lindströmin pihvit

1 sipuli
1 rkl voita
2 valkosipulinkynttä
2 rkl smetanaa
1 dl pankojauhoja
1 kananmuna
2 dl etikkapunajuurta raastettuna
400 g jauhelihaa
1 tl suolaa
0,5 rkl hienonnettua timjamia
mustapippuria
1,5 rkl voita


Silppua sipuli ja kuullota sitä voissa pannulla. Raasta valkosipulinkynnet Sekoita smetana,  pankojauhot (tai korppujauhot), kananmuna sekä sipuli ja valkosipuli. Raasta etikkapunajuuria 2dl verran. Sekoita punajuuret ja jauheliha taikinaan. Mausta vielä suolalla, timjamilla ja kunnon rouhaisulla mustapippuria.

Muotoile taikinasta pihvejä. Lämmitä pannulla voita ja paista pihveihin ruskea pinta molemmin puolin. Nosta pihvit uunipellille ja kypsennä vielä 225-asteessa 10-15min. Tarjoile muusin, smetanakastikkeen ja rosmariiniporkkanoiden kera.




Smetanakastike

1 suolakurkku
3 rkl smetanaa
3 rkl turkkilaista jugurttia
0,5 tl hunajaa
ripaus suolaa
ripaus valkopippuria

Poista suolakurkusta vetinen keskiosa ja kuutioi loput. Sekoita smetana ja turkkilainen jugurtti, sekä suolakurkut. Mausta hunajalla, sekä suolalla ja valkopippurilla.


keskiviikko 2. marraskuuta 2016

New Yorkin -loman parhaat ruokajutut

Vietimme syyslomaa vanhassa tutussa New Yorkissa ja pääsimme sekä kokeilemaan uusia juttuja että herkuttelemaan hyväksi koetuissa paikoissa. Viikon reissuun mahtui muutama ruokatori, edullista katuruokaa, pari hyvää aamupalaa ja melko lihaisaa mässäilyä. Niin ja ihan liian monta motelliaamupalaa donitseineen ja baageleineen. Yövymme usein New Yorkissakin motelliketjujen hotelleissa, sillä niiden hinta-laatusuhde on hyvä, eli kohtuullisella hinnalla saa edes kohtuullista tasoa, Manhattanin ulkopuolella tietenkin.

New York ei ollut lomamme ainoa kohde, vaan nappasimme keskivaiheilla vuokra-auton ja hurautimme Philadelphian ja Cape Mayn kautta Atlantic Cityyn ja sieltä taas takaisin Nykiin. Viikon aikana ehti syödä yhtä ja toista, mutta tässä muutamia poimintoja.


Smorgasburg


Smorgasburg on oikea viikonloppujen ruokakeidas. Brooklynin oma ruokatapahtuma sijaitsee kahdessa eri osoitteessa ja sunnuntaisin se on tänä kesäkautena ollut Prospect Parkissa. Marraskuun kynnyksellä tapahtuma siirtyy sisätiloihin (viime vuonna siirtymä tapahtui lomamme aikana ja lauantain tapahtuma pidettiin silloin Industry Cityssä). Kannattaa tarkistaa Smorgasburgin (tai Brooklyn Flean) nettisivuilta sen ajankohtainen sijainti, ennen kuin lähtee liikkumaan kohti kyseistä tapahtumaa (nimimerkillä kokemusta on).



Tarjontaa on laidasta laitaan ja hinnat pyörivät kymmenen dollarin molemmin puolin per annos. Me päädyimme aluksi C Baon possuleipään ja toisen kojun (taisi olla Zia Green Chile Co.) green chili -ranskalaisiin sekä kivan pinkkiin limonadiin, mutta lopulta kävimme hakemassa vielä Big Mozzin mozzarellatikut. Possuleipä oli herkullinen ja raikas kokonaisuus runsaan korianterin ansiosta, kun taas newmexicolaiset ranut eivät ehkä olleet ihan 8 dollarin hintansa väärtejä. Hyviä tosin, ja selvästi itsetehtyjä. Mozzarellatikut suorastaan valuivat juustoa ja sekä tuoksuivat että maistuivat parhaille mozzarellatikuille ikinä.

Five Leaves


Päätimme jättää yhden motelliaamiaisen väliin, jotta voisimme syödä aamupalaa läheisessä Green Pointissa, Williamsburgin laitamilla Brooklynissä. Five Leaves -kahvila/ravintola oli kuulemani mukaan erittäin hyvä aamupalapaikka ja vaikka emme harmikseni jaksaneet tällä kertaa tilata paikan muhkeaa (ja kuulemma mielettömän hyvää) pannukakkuannosta, saimme kuitenkin syödäksemme ihanan aamupalan. Tykkäsin myös paikan tunnelmasta!

idkuva


Valitsimme kaksi leipää: avokadon ja munakkaan, jotka pystyimme nätisti jakamaan keskenämme. Avokadotoast oli tietenkin varma valinta, mutta munakasleipä pääsi yllättämään: välissä oleva juusto yhdistettynä annokseen kuuluneeseen tomaattikastikkeeseen oli yksinkertaisesti todella hyvää. Olimme aikeissa käydä Five Leavesissa vielä toisenkin kerran loman aikana, mutta sitten emme ehtineet. Ensi reissulla sitten!



Two Hands


En varsinaisesti syönyt Two Hands Cafessa mitään, mutta kävin lepuuttamassa jalkojani ja piristämässä kroppaani All The Way -smoothiella, jossa oli mm. marjoja ja inkivääriä. Sain arkiaamuna klo 9 viimeisen vapaan pöydän ja kahvilan ovi kävi tämän tästä. Aamupalaruuat näyttivät hyvältä, ehkäpä piipahdan täällä seuraavan kerran syömässä jotain.



Jack's Wife Freda


Toinen maininnan arvoinen aamupalapaikka oli West Villagessa sijaitseva Jack's Wife Freda. Menimme paikalle lauantaina heti aukeamisen jälkeen ja hyvä niin, sillä paikka täyttyi nopeasti. Tilasimme Eggs Bennyn ja Madame Fredan, sekä annoksen pannareita (Orange Blossom Pancakes). Juomiksi valikoitui kahvien lisäksi ihana minttu-lemonade ja tuore cantaloupe-mehu.



Ihastuimme erityisesti madame-leipään, jossa oli sekä cheddar- että gruyere-juustoa ja ankka-prosciuttoa. Omassa annoksessani oli perinteisten uppomunien lisäksi kylmäsavulohta rapean perunapannarin päällä sekä kaiken kruununa  ihanan pinkkiä punajuuri-hollandaisea. Jälkiruuan kohdalla mahat alkoivat olla jo täynnä, mutta perinteiset pannarit ei niin perinteisillä lisukkeilla (appelsiinimarmeladi ja turkkilainen jugurtti) maistuivat kyllä. Ei ehkä parhaimmat pannarit ikinä, mutta kivan erilaiset. Minttu-lemonadeen ihastuin jo alkumetreillä!

By CHLOE.


By Chloe. oli yksi reissun odotetuimmista ruokapaikoista, sillä olin kuolannut vegaanista pikaruokaa ja salaatteja sisältävää ruokalistaa jo hyvän tovin ennen reissua. Olisin halunnut testata useampaakin annosta, mutta koska lounasaikaan nälkä ei ollut suurensuuri, päädyin ottamaan pelkän salaatin. Quinoa-taco -salaatti oli yllättävän maukas ja salaatissa ollut seitan-chorizo todella hyvää! Juomaksi olin ajatellut ottaa talon lemonaden, mutta tilasinkin vahingossa jääteen. Tänne menen ehdottomasti uudemman kerran, ja seuraavaksi hieman nälkäisempänä ja ehkä rauhallisempaan aikaan. 


Mable's Smokehouse


Williamsburgissa sijaitseva Mable's Smokehouse valikoitui ruokapaikaksi Instagramissa näkemäni kuvan perusteella. Vaikka ravintola sijaitseekin melkoisella hipsterialueella Brooklyn Breweryn naapurissa, oli tunnelma hauskan perusamerikkalainen. Ruokalista sisälsi etelävaltioiden mutkatonta ruokaa ja annoskoon arvaten valitsimme yhden ribs-annoksen puoliksi. Valinnaisten (mac and cheese, perunasalaatti ja bbq baked beans) ja annokseen kuuluvien lisukkeiden kera emme jaksaneet mättää moista kokonaisuutta edes kahdestaan.



Hitaasti kypsytetystä lihasta pitäville voisin suositella myös Mighty Quinn's -ravintoloita (East ja West Village), joiden brisket sandwich ja dirty frites lämmittävät vielä pitkään. Vinkkinä kuitenkin, että lihahöystettä sisältäviä ranskalaisia ei kannata tilata lisukkeeksi, ne ovat täyttävä ruoka ihan sellaisenaankin. 

Chelsea Market ja Reading Terminal Market


High Line Park on yksi New Yorkin hauskimmista puistoista, sillä se kulkee vanhan, katutason yläpuolella olevan junaradan paikalla. Ja lisäksi sen varrella on Chelsea Market, jonne kannattaa ehdottomasti pistäytyä. Me kävimme pyörähtämässä siellä vain nopeasti, sillä haimme lounasta ja söimme sen puiston penkillä istuen. Valitsimme lukuisista vaihtoehdoista Num Pangin sandwichin, joka oli banh mi -tyyppinen patonki, joskin vielä parempi kuin tähän asti syömäni banh mit! Ruokajuomaksi valikoitui inkiväärinen lemonade, joten kaiken kaikkiaan tässä lounaassa oli maut varsin kohdillaan.



Reading Terminal Market ei sijaitse New Yorkissa vaan parin tunnin matkan päässä Philadelphiassa. Harmiksemme paikka oli juuri sulkemassa oviaan, vaikka kuinka olimme yrittäneet pikakävellä parin kilometrin päästä hotelliltamme. Ehdimme kuitenkin kurkistamaan muutamalle käytävälle ja syömään minttusuklaisen kuppikakun sekä Oreon ja S'moresin yhdistelmän Smoreon. Olisin kyllä mielelläni syönyt jotain suolaistakin ja muutenkin tehnyt ruokaostoksia täällä!




Shake Shack


Ette kai luulleet, että olisimme ohittaneet vanhan suosikkimme Shake Shackin? Ehei, sinne suunnattiin jo heti alkumatkasta. Ja nimenomaan Madison Square Parkiin, jossa alkuperäinen ulkoilmagrilli sijaitsee. Otimme tällä kertaa molemmat paikan perushampurilaiset eli shack burgerit, jotka yksinkertaisesti toimii aina. Tahmea perunasämpylä ja hyvä jauhelihapihvi eivät tarvitse lisukkeeksi kuin paikan oman kastikkeen, juustoa sekä raikasta salaattia ja tomaattia. Juustoranskalaiset on ihan pakollinen lisuke, mitä meihin tulee. Tosin niistäkin riittää puolikas annos.



Otto's Tacos


Kaliforniassa matkustaessamme olemme mieltyneet paikallisiin tacoihin ja liitän ne mielikuvissani lähinnä palmujen alla auringon lämmössä syötäviin ruokiin. En siis New Yorkin kaltaisen kaupungin sykkeeseen, vaikka toki poikkeuksiakin löytyy kun mennään kauas Rockaway Beachille.

Tällä kertaa suuntasimme kuitenkin Hell's Kitcheniin ja siellä Los Angeles -vaikutteiseen Otto's Tacos -taqueriaan ja tilasimme jokaista tarjolla olevaa tacoa yhden kappaleen, yhteensä siis viisi. Menin Kaliforniasta tuttuun tapaan läträämään tacoihin hieman liikaa chilikastiketta, mutta muutoin tacot olivat varsin hyviä. Suosikikseni nousi katkarapu. Pientä miinusta kuitenkin siitä, ettei tacoja voinut käytännössä syödä käsin, vaan maissiletut hajosivat niiden alla. Kaksi päällekkäistä lettua olisi paikallaan!



Sokerina pohjalla Pinkberryn frozen yogurt, joka lievitti kivasti tacojen jälkeen jättämää poltetta suussa!