torstai 28. helmikuuta 2013

Pulled Pork Tacos


Jenkkeihin suuntautuneella lomamatkalla tuli syötyä harvinaisen paljon meksikolaista ruokaa ja jopa kahdesti tacoja. Toiset tacot, Key Westin versiot olivat pehmeäkuoriset ja Newarkin lentokentällä nautitut tarkoituksella rapeakuorisia. Minä nimittäin halusin testata, että onko niiden syöminen yhtä hankalaa kuin muistelin.

Eikä se edes ollut! Tacojen täytteenä olleet kastikkeet pehmensivät rapeaa kuorta sen verran, ettei kuori hajonnut puraistessa ihan palasiksi ja homma pysyi hyvin käsissä. Siispä rohkaistun kotonakin kokeilemaan valmiita rapeita taco-kuoria. 

Kotona kaikki oli hieman hankalempaa ja syöminen yhtä sotkua. Toinen taco odotti toisen syömisen ajan valmiiksi täytettynä, joten kastikkeet ehtivät pehmentää sitä kuitenkin hieman enemmän. Hyviä nämä pulled pork tacot olivat kuitenkin ja yritin tehdä salsasta mahdollisimman samanlaista kuin Key Westin versio, jonka ahmin kaksin käsin.

Lisäksi tacoissa oli guacamolea, ranskankermaa ja taco-kastiketta, jonka ostimme Miamin Little Havanasta ruokakaupasta. Oi onnea, että tulikin hankittua kaikkea kivaa!

Tomaattisalsa: Pilko puolikas makea sipuli niin pieniksi paloiksi kuin pystyt. Laita sipulit tarjoilukulhoon ja purista päälle kaksi limettiä. Halkaise viisi pientä tomaattia ja poista siemenet. Paloittele tomaatit niin pieniksi paloiksi kuin pystyt ja sekoita sipulin sekaan.

Mausta salsaa 1rkl avokadoöljyllä sekä ripauksella sokeria ja suolaa. Silppua noin puoli nipullista korianteria ja sekoita salsaan. Anna tekeytyä jääkaapissa useita tunteja.

Taas yksi versio guacamolesta: Sekoite blenderissä tai sauvasekoittimella 2 avokadoa, 2 limetin mehu, 1,5rkl ranskankermaa, 2rkl punasipulia, 1 paloiteltu valkosipulinkynsi, hieman suolaa ja sokeria, chiliä maun mukaan sekä 1/4 nippu tuoretta korianteria. Anna tekeytyä jääkaapissa.


Pulled pork: Paista porsaan kassleria (800g) 200 asteisessa uunissa uunivuoassa noin puoli tuntia. Vähennä sen jälkeen lämpö 150 asteeseen ja ota possu hetkeksi ulos uunista.

Sekoita kattilassa 1,5-2dl vettä, 1dl soijakastiketta ja reilu 0,5dl bbq-kastiketta. Kiehauta hetki, että ainekset sekoittuvat keskenään. Kaada neste possun päälle.

Kuori n. 5 valkosipulinkynttä ja paloittele muutamaan osaan. Lisää uunivuokaan. Lisää myös 8-10kpl kuivattuja chilipalkoja. Kypsennä lihaa uunissa kannen alla vielä 3-4 tuntia.

Kun liha on tarpeeksi kypsää, riivi sitä haarukalla toiseen uunivuokaan tai tarjoiluastiaan. Lisää riivityn lihan päälle lientä yhteensä muutama desi, jotta lihasta ei tule liian kuivaa ja mautonta.


tiistai 26. helmikuuta 2013

Kebabia couscous-salaatilla



Itsetehty kebab voi kuulostaa työläältä, mutta käytännössä liha muhii itsekseen uunissa ja se valmistetaan jo edellisenä päivänä. Tein myös couscous-salaatin edellisenä iltana, joka oli sunnuntai, joten arkisena maanantaina aikaa ei kulunut liian paljoa, mutta saatiin niin hyvää ruokaa, että koko viikko lähti paremmin käyntiin.

Olen tehnyt kebabia kerran aikaisemmin ja siitä on vuosi aikaa. Nyt en aio odottaa vuotta seuraavaan kertaan, sillä kotikebab hakkaa mennen tullen Suomessa myytävän dönerin (paitsi Hagia Sofian perinteisen iskenderin, sillä se on herkullinen ja aitoa turkkilaista kebabia).

Kebab: Möyhennä kulhossa 300g jauhelihaa, josta ainakin puolet on karitsaa (ostin valmiin puolet karitsaa, puolet nautaa -pakkauksen). Sekoita massan joukkoon mausteet: suolaa, ripaus sokeria, 1tl (savu)paprikajauhetta, 1/2tl jeeraa ja mustapippuria.

Muotoile massasta lieriömäinen pötkylä ja nosta se ison alumiinifolipalan päälle. Kiepauta folio pötkylän ympärille ja pyöritä päät kiinni. Pötkylä muistuttaa siis paperikarkkia. Paista lihaa 100 asteisessa uunissa noin kaksi tuntia. Jos teet isomman erän kerralla (tästä riittää 2-4:lle annoskoosta riippuen), paista hieman pidempään.

Couscous-salaatti: Kuumenna/valmista kasvislientä. Laita kulhon pohjalle haluamasi määrä couscousia ja kaada kasvislientä päälle. Liemen määrä riippuu couscousin määrästä ja aluksi kannattaa kaataa muutama desi, sen jälkeen lisäillä lientä tarvittaessa, kunnes couscous on valmista.

Pilko pieneksi piiperrykseksi punasipulia ja sekoita couscousin joukkoon. Purista sekaan sitruunamehua, itse laitoin puolikkaan sitruunan neljän hengen annokseen. Poista tomaateista siemenet ja pilko pieniksi paloiksi. Suikaloi friseesalaattia ohuiksi suikaleiksi ja lisää salaattiin. Mausta salaattia tarvittaessa suolalla ja lisää hieman tuoretta minttua ja oliiviöljyä tarpeen mukaan. Anna tekeytyä jääkaapissa.

Jugurttikastike: Sekoita keskenään turkkilaista jugurttia, sitruunamehua, hunajaa, suolaa, mustapippuria ja hieman tuoretta minttua. Oikeat määrät selviää maistelemalla :)

Kebabkastike: Lämmitä pannussa oliiviöljyä. Kuullota öljyssä raastettua valkosipulia (esim. 1 kynsi). Lisää pannulle kokista (n. 2dl), tomaattipyrettä (3-4rkl), srirachaa maun mukaan, suolaa, mustapippuria ja grillimaustetta. Keittele kastiketta kokoon 5min.

Kokoaminen: Leikkaa veitsellä ohuita siivuja kebabista. Paista kebabsiivut kuivalla pannulla niin että pinta hieman ruskistuu. Sekoita kebabsiivut ja kuuma kebabkastike keskenään.

Asettele lautasille annos couscous-salaattia, nosta päälle kebabia kastikkeen kanssa ja lätkäise päällimmäiseksi jugurttikastiketta.


sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Pieni mehukas porkkanakakku


Hyvä ystäväni ja ruokablogini suurin fani oli tehnyt syntymäpäivilleen herkullista porkkanakakkua ja vaikka yleensä railakkaiden juhlien jälkeen tekeekin mieli lähinnä pizzaa ja hampurilaista, teki minun aamulla kovasti mieli porkkanakakkua. Mikäs siinä, kaikki ainesosat löytyivät jääkaapista ja eikun raastamaan porkkanoita heti aamutuimaan. Tosin kakkupohja jäi pöydälle lojumaan (siis vetäytymään) koko päiväksi, sillä sain tehtyä kuorrutteen vasta illalla...

Ohje ei ole varmastikaan ihan sama, sillä en tiedä minkä mukaan ystäväni kakku oli leivottu ja lisäksi minä tein sen mukaan, mitä jääkaapista löytyi. Halusin leipoa pienen kakun, jonka tuhoamiseen ei tarvitsisi kutsua kourallista kahviseuraa, sillä viikonlopun agendassa oli lähinnä verkkarit jalassa löhöilyä sohvannurkassa. Ja siitä en halunnut luopua!

Pohja: Vatkaa kaksi munaa, 1dl fariinisokeria ja 1dl sokeria vaahdoksi. Lisää joukkoon 2tl kanelia, 1tl vaniljasokeria ja 1ti leivinjauhetta (olisi voinut olla hieman enemmänkin). Sekoita taikinaan 2dl jauhoja ja 3/4dl rypsiöljyä. Kuori ja raasta kolme keskikokoista porkkanaa ja lisää taikinan sekaan.

Tipauta pienehkön irtopohjavuoan pohjalle öljyä ja leikkaa leivinpaperista pala pohjalle, jotta kakku irtoaa helpommin. Kaada taikina vuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa noin 25min (tai vähemmän).

Kuorrute: Vatkaa tasaiseksi massaksi 50g pehmennyttä voita, 100g maustamatonta tuorejuustoa, 1,5dl tomusokeria, 1tl vaniljasokeria ja 1- 1,5 tl sitruunamehua. Levitä kakun päälle ja koristele esim. hasselpähkinärouheella. Tai kuten ystäväni kakussa oli Wiener nougat -rouhetta, sekin toimi hyvin!

perjantai 22. helmikuuta 2013

Pizza Jamón Serrano



Voi että jämäruuat voikin olla hyviä! Taannoisen viikonlopun tapas-illasta jäi hyvästä menekistä huolimatta luonnollisestikin tähteitä, jotka jatkojalostin maanantaina parhaani mukaan eli yksinkertaisesti pizzaksi. Jäljelle jäi mm. paprikakastiketta, serrano-kinkun siivuja, grillattua marinoitua paprikaa, manchegoa ja toista espanjalaista juustoa (en muista nimeä, höh). Vale-membrilloani en sentään lykännyt pizzan päälle, vaikka suolaisen ja makean yhdistelmästä pidänkin :)

Pizzan pohja oli nopeasti kyhätty peruspohja, mutta siitäkin tuli loistava. Määriä en pistänyt mieleen, mutta pohjaan tuli vettä, sokeria, kuivahiivaa, suolaa ja vehnäjauhoja. Muotoilin pizzan pellille öljytyin käsin.

Pohjalle tuli paprikakastiketta ja sen päälle asettelin reilusti raastettuja espanjalaisia juustoja enkä lisännyt juustoa täytteiden päälle ollenkaan. Juuston päälle tuli paprika ja serrano-kinkkusiivuja. Pizza oli uunissa 225 asteessa niin pitkään, että pinnalla oli ruskeita läikkiä ja juusto kupli mukavasti.

Taivaallisen hyvää pizzaa! Kuvassa on kylläkin uusintakierros ja hieman eri variaationa, kun jamón-pizzaa teki mieli uudelleen :)

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Juustoja ja vale-membrilloa


Maittavat tapakset -kirjasta (Parragon) löytyi toinenkin erittäin mielenkiintoinen resepti nimellä manchegoa ja membrilloa. Manchego on yksi lempijuustoistani, mutta membrillosta ei ollut kuullut koskaan aikaisemmin.

Kirjaa luettuani minulle selvisi, että membrillo on hyytelöä, joka tehdään kvitteneistä (kuulostaa epäilyttävän ruotsalaiselle). Membrillo sopii kirjan mukaan manchegon lisäksi myös porsaanpaistille ja riistan lisäkkeeksi.

Googlettelin kvittenin kuvan ja sen enempää asiaa tutkimatta marssin Stockalle kyseistä hedelmää ostamaan. Eihän sieltä mitään kvitteneitä löytynyt, mutta jokseenkin Kiinassa kasvatettu omenapäärynä näytti jossain määrin muistuttavan kyseistä hedelmää.

Kotona tutkin asiaa hieman lisää ja sain tietää kvittenin olevan päärynän sukuinen hedelmä. Ehkäpä omenapäärynä ei siis mennyt korvaajana ihan metsään. Lisäksi keittiössä pyöri 150g tummia viinirypäleitä jotka olivat jo hieman pehminneitä, joten lykkäsin ne hyytelöön mukaan.

Ehkä siksi maku ei välttämättä ollut ihan sitä mitä piti. Tai enhän minä tiedä miltä aito membrillo maistuu, mutta jotenkin tämä minun versio jäi hieman kevyen makuiseksi ja olisin toivonut sen olevan vahvempaa. Hillosokeria olisi pitänyt olla enemmän (ohjeen mukaan), mutta minulta loppui se hieman kesken. Hyytelöstä tuli siis melko löllöä (mutta kuitenkin todella makeaa) eikä se pysynyt oikein hyvin kasassa. Ei se kyllä haitannut varsinaisesti syömistä.

Vale-membrillo: Paloittele 500g omenapäärynää kuorineen ja lisää kattilaan. Minä lisäsin myös ne 150g viinirypäleitä, mutta ehkä se kannattaa jättää väliin. Lisää kattilaan 5dl vettä ja kiehauta. Vähennä lämpöä ja hauduta hedelmäpaloja 45 minuuttia.

Kaada hedelmistä irronnut liemi siivilän läpi paksupohjaiseen kattilaan. Lisää 500g hillosokeria (minulla 3,5dl mikä oli ehkä hieman liian vähän) ja kiehauta niin, että sokeri liukenee sekaan. Kuumenna seosta 104 asteiseksi asti (minä en päässyt millään yli sadan, ilmeisesti siitä syystä että sokeria oli liian vähän).

Anna hyytelön jäähtyä hieman ja kaada se sitten muottiin/tarjoiluastiaan ja säilytä viileässä tarjoiluun asti. 

tiistai 19. helmikuuta 2013

Espanjalaiset tapas-lihapullat ja patatas bravas



Lihapullat ovat helppo ja varma tarjottava ja niitä voi muunnella aina teeman mukaan. Nämä tapas-lihapullat ovat "espanjalaisia" lähinnä savupaprikajauheen (pimentón) ansiosta. Lihapullien kanssa oli valmista paprikakastiketta, jonka olin saanut ruokatuliaisina Kanarialta. Toimivat erinomaisesti yhdessä!

Lihapullat: Sekoita keskenään 300g nauta-sika jauhelihaa, (1 kananmuna, ei välttämätön), 2tl pimentónia, 1/2tl suolaa, 1/2tl jeeraa, silputtua persiljaa, mustapippuria ja 1 rkl oliiviöljyä.

Pyörittele taikinasta pienehköjä lihapullia ja paista ne 180-asteisessa uunissa kypsiksi. Tein itse lihapullat jo edellisenä päivänä, joten niiden maku syveni jääkaapissa yön yli. Lämmitin ne uudelleen uunissa ennen tarjoilua. 



Patatas bravas: Keitä sopiva määrä perunoita kuorineen hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Anna perunoiden vetäytyä viileässä, niin ne eivät halkeile niin helposti.

Kuori perunat ja lohko paloiksi. Laita lohkot kulhoon ja lisää niiden sekaan suolaa ja reilusti pimentónia. Kääntele perunoita niin, että mauste leviää joka puolelle. Kuumenna pannussa reilusti oliiviöljyä (niin että pohja peittyy muutamalla millillä kauttaaltaan) ja paista perunoita keskilämmöllä välillä käännellen. Perunoihin pitäisi tulla rapea ulkokuori, kun niitä paistaa tarpeeksi pitkään.

Tarjoile perunat aiolin kera. Mikäli pöydässä ei ole varsinaista kattausta, voi perunoille laittaa cocktailtikkuja syömistä helpottamaan.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Marinoidut herkkusienet



Hyvissä salaattibuffeteissa saattaa törmätä marinoituihin herkkusieniin ja niihin voi tulla suorastaan himo. Niitä voi valmistaa myös itse, mitä en ole koskaan tullut ajatelleeksi. Onneksi googlettelin sen verran, että huomasin niiden valmistamisen olevan myös todella helppoa. Sienet sopii tosi hyvin tapas-pöytään!

Monet olivat käyttäneet ilmeisesti alunperin Yhteishyvässä ollutta ohjetta ja niinpä minäkin otin ainakin raaka-aineet sen mukaan. Määrät saattoivat muuttua hieman tehdessä. Hyviä näistä joka tapauksessa tuli, miksi en ole tajunnut aikaisemmin?

Sieninä käytetään kai lähes aina herkkusieniä. Muistelin marinoitujen herkkusienien olevan tummahkon näköisiä, joten valikoin ruskeita herkkusieniä, vaikka kaipa ne kaikki tummuvat marinadissa samanlaisiksi.

Marinoidut herkkusienet


200 g herkkusieniä
0,5 dl oliiviöljyä
1,5 rkl balsamiviinietikkaa
1 rkl hunajaa
0,5 dl silputtua persiljaa
2 rkl silputtua ruohosipulia
1 raastettu valkosipulinkynsi
0,5 tl suolaa
0,5 tl sokeria
0,5 tl mustapippuria

Puhdista herkkusienet esim. nihkeällä liinalla. Paloittele sienet 2-4 osaan koosta riippuen. Pienet yksilöt voivat olla kokonaisiakin.

Sekoita marinadia varten loput aineet keskenään. Lisää tarvittaessa öljyä.

Sekoita sienet ja marinadi keskenään ja anna tekeytyä jääkaapissa useita tunteja. Voit tehdä marinadin suoraan pakaste- tms. säilytysrasiaan, niin saat sienet kätevästi kannelliseen rasiaan marinoitumaan eikä hommassa likaannu useampia astioita.

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Gazpacho, uusi ihastus!


Voiko mikään olla ihanamman väristä blenderissä ennen sekoittamista ja sen jälkeen melko rumaa mössöä? Ainakin gazpacho voi!

Maistoin gazpachoa Espanjassa asuessani kerran tai kahdesti ja mielestäni se oli melko pahaa. Sen jälkeen kokeilut ovat jääneet, mutta jostain ihme syystä minun alkoi jo jokunen kuukausi sitten tekemään hirveästi mieli gazpachoa. Pakkohan sellainen viiraus oli toteuttaa tapas-illassa jos missä. Varmuuden vuoksi tein keitosta shotteja, ettei kenenkään tarvitsisi väkipakolla vetää isoa määrää. Tästä tuli tosin niin hyvää, että shotteja piti sitten juoda sitten enemmän kuin yksi.

Voin hyvin ymmärtää miksi gazpacho sopii erityisesti kesään, sillä se on niin raikas ja maukas yhtä aikaa. Ensi kesänä on parempi tulla helteitä, sillä näen jo itseni hörppimässä tätä terassilla kuuman kesäpäivän lounaaksi.


Minun gazpachoni koostui seuraavista aineista: 3 lohkottua tomaattia, puolikas pieni kurkku kuorittuna ja pieninä paloina, 1/4 vihreää paprikaa pieninä paloina, puolikas punasipuli silppuna, yksi valkosipulinkynsi raastettuna, tomaattimehua niin paljon että seoksesta tulee juotavan paksuista, pieni nippu persiljaa, 1,5rkl valkoviinietikkaa, 2rkl oliiviöljyä, 1tl savupaprikajauhetta, ripaus suolaa ja sokeria sekä musta- ja valkopippuria. Ainiin ja lopuksi heitin joukkoon vielä chilihiutaleita antamaan hieman potkua.

Kaikki ainekset sekoitettiin tasaiseksi keitoksi blenderissä ja nostin kannun jääkaappin kylmään niin pitkäksi aikaa kunnes tapakset sai nostaa pöytään. Kaadoin keiton shottilaseihin ja koristelin vielä persiljalla. Gazpachon pitää olla kylmää!

lauantai 16. helmikuuta 2013

Espanjalaiset tapas-pizzat


Tapas-illan tarjoiluja suunnitellessani tarvitsin hieman apua. Tapasruokia tuli kyllä mieleen joitakin, mutta koska koko menu koostui vain tapaksista, piti mielellään olla tajolla paljon eri vaihtoehtoja. Olin saanut joskus lahjaksi Maittavat tapakset -nimisen kirjan (Parragon) ja selailin sitä hyvien vinkkien toivossa.

Valikoin lopulta kirjasta kaksi eri ohjetta, jotka (kerrankin) toteutin melkein niin kuin ne pitikin. Toinen oli nämä espanjalaiset pinaatti-tomaattipizzat, jotka olivat kyllä todella herkullisia ja teen näitä varmasti uudelleenkin.

Pohja: Mittaa kulhoon n. 1dl vettä ja sekoita joukkoon 1/2tl kuivahiivaa ja hyppysellinen sokeria. Anna tekeytyä lämpimässä noin 15 minuuttia tai kunnes neste vaahtoaa. Sekoita nesteen joukkoon 1/2tl suolaa ja noin 3dl vehnäjauhoja. Vaivaa taikinaa hetki ja kohota sitä lämpimässä noin tunnin ajan tai kunnes taikina on kaksinkertaistunut.

Täyte: Kuumenna pannussa 1-2rkl oliiviöljyä ja kuullota siinä puolikas silputtu sipuli (tai yksi pienehkö). Lisää pannulle yksi raastettu valkosipulinkynsi ja kuullota hetki. Sekoita joukkoon 400g tomaattimurskaa ja kypsennä 5 minuuttia välillä sekoitellen. Anna nesteen haihtua. Lisää sekaan n. 100g tuoreita pikkupinaatinlehtiä ja pyörittele niitä niin pitkään, kunnes ovat hieman nahistuneita. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kokoaminen: Leivo taikinasta ohuehko levy ja leikkaa pyöreällä muotilla pizzapohjia. Voitele uunipellin päällä olevaa leivinpaperia hieman oliiviöljyllä ja nosta pohjat pellille. Levitä pohjilla pinaattiseosta ja pinjansiemeniä ja lorauta hieman oliiviöljyä päälle. Paista pizzoja 200-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. Tarjoile kuumina.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Feta-paprika -leipäset


Mikä onkaan viehättävämpää naposteltavaa kuin leipäset. Tapas-pöydässä piti siis ehdottomasti olla ainakin yhdenlaisia leipäsiä ja täytteeksi tuli sitten marinoitua grillattua paprikaa sekä fetatahnaa. Voisin syödä kaikki leivät tästä lähtien tällaisina pieninä suupaloina.

Paprikat: Leikkaa paprika muutaman sentin leveiksi siivuiksi ja laita uunipellille kuoripuoli ylöspäin. Paista 225 asteessa grillivastusten alla niin pitkään kunnes pintaan on ilmestynyt mustia läikkiä.

Marinadi: Sekoita säilytysrasiassa 0,5-1dl oliiviöljyä, 2rkl valkoviinietikkaa, 1rkl sokeria, suolaa, ripaus valkopippuria ja 2rkl silputtua persiljaa. Siirrä paprikat säilytysrasiaan ja anna marinoitua jääkaapissa useita tunteja.

Fetatahna: Murustele 100g fetajuustoa ja sekoita siihen 100g turkkilaista jugurttia. Mausta 1rkl hunajalla, suolalla ja pippurilla.

Leipäset: Leikkaa vehnäpatongista n. 1,5cm paksuja paloja. Kuumenna pannulla oliiviöljyä ja lisää patongit pannulle. Paista molemmin puolin kunnes pinta on rapea.

torstai 14. helmikuuta 2013

8 ruokatotuutta

Sain Uneliaalta Annalta kahdeksan faktan haasteen ja muuten jo viime vuoden puolella Inkiväärihillo-Luumukan 8 kohdan to do -listahaasteen, joten vastaan niihin nyt ja molempiin vähän niinkuin yhtäaikaa. Kätevää, eikö? ;)

Kiitokset haasteiden antajille ja laitan tämän kahden haasteen sekoituksen eteenpäin Millalle!


1. Kun kuulin Uneliaan Kokin tehneen jättimäisen kasarijauhelihapihvin, heräsi mielenkiintoni heti. Retroruuat ovat tällä hetkellä pinnalla omassa keittiössäni ja liekö siihen syynä uhkaavasti lähenevät 30-vuotissynttärini, että haluan paeta todellisuutta lapsuuteni ruokiin? :)

80-luvun grillihampurilainen

2. Synttärit, täydet 30. Juhlia on siis luvassa ja jopa useammat, mm. perinteiset synttärit lähisukulaisille ja Miami Vice bileet toisille Miami-faneille. Kokkauslistalla on siis niin voileipäkakkua, täytekakkua kuin Miami-henkisiä retroruokia.

3. Ruokamatka Miamiin ja New Yorkiin oli herkullinen. Matkalaukussa tuliaisina itselle tuli erinäköisiä pulloja chili-, taco- ja bbq-kastikkeita. Viikonloppuna listalla on pulled pork tacot!



4. Jos matkakokemuksilla jatketaan, niin key lime pie, jota maistoimme Key Westissä, sai minut haaveilemaan vielä toisesta palasta. Pakko siis tehdä itse!

5. Eikä New Yorkin juustokakkukokemuksetkaan hullumpia olleet, täyteläinen juustokakku on listalla myös!


6. Innostuin jo viime vuoden puolella erilaisista hampurilaisista, mutta en ole ehtinyt toteuttamaan yhtään visiotani. Ehkä sitten kun pääsen näistä synttärijuhlista eroon...

7. Sain juuri omakseni ison kasan 90-luvun keittokirjoja (yhden kokonaisen sarjan) ja olen selaillut niitä suurella mielenkiinnolla. Kokeiltavia ohjeita löytyy vaikka kuinka!

8. Olen muuten viime aikoina saanut muitakin keittokirjoja ja ostanutkin jotain, joten keittokirjat ovat tällä hetkellä nosteessa tässä keittiössä! Keittokirjojen selailu on hauskaa ajanvietettä, vaikkei ohjeita orjallisesti toistaisikaan. Silti haluan tehdä edes joskus jonkin reseptin juuri niin kuin se on kirjoitettu! :)

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Tapaksia!



Sain jokin aika sitten ruokatuliaisia Kanarialta ja idea tapas-illasta lähti muhimaan välittömästi. Punaviiniä, cavaa ja mukavaa pientä seurusteluruokaa, mikäs sen kivempi tapa viettää helmikuista lauantai-iltaa!

Olen asunut yhden syksyn verran manner-Espanjassa, mutta suurin osa tapas-kokemuksistani on yllättäen Kanarialta. Ehkä sellaista kotona taphtuvaa napostelua ei ole sitten mieltänyt tapaksiksi, vaikka ainekset olisivat samat.

Kanarian tapaksista päällimmäisenä tulee aina mieleen serrano-kinkkuun käärityt hunajamelonin palat. Yksinkertaista, mutta erittäin toimivaa makean ja suolaisen liittoa!



Kokonaisuudessaan menu oli seuraavaa:

Serrano-kinkkua ja hunajamelonia



Viineinä oli Radio Boca punaviini, joka toimi seurustelujuomana erilaisten tapasten kanssa erittäin hyvin ja cava oli Castellblanch, joka myös saavutti pöytäseurueessa kovan suosion.

Tapas-ohjeita luvassa myöhemmin!


maanantai 11. helmikuuta 2013

Wingsien jämäruokaa: lämpimät kanaleivät



Wingseistä jäi harmittavasti jäljelle annos, joka olisi varsin ruhtinaallinen yhdelle, mutta hieman vajaa kahdelle päivän ainoana ruokana. Wingsien jämät piti siis jatkojalostaa uudeksi ruuaksi ja mikäs helpompaa kuin lämpimät voileivät, saa muutkin jämät upotettua niihin ja käytettyä pakastimessa lojunut muutaman palan paahtoleipäpussi. 

Asettele paahtoleivät leivinpaperin päälle pellille ja sivele niiden päälle tomaattikastiketta (meillä oli tämän tomaattikastikkeen jämiä). Riivi kananliha wingseistä ja tee siitä pientä hakkelusta ja lisää leipien päälle. Kaada kanojen päälle hieman tulista chilikastiketta (esim. wingseille tarkoitettua).

Pilko ananasta pieneksi hakkelukseksi ja lisää kanojen päälle. Sekoita keskenään 1 kananmuna ja 1,5dl maitoa. Raasta n. 100g juustoa ja lisää munamaidon sekaan. Lisää kuorrute leipien päälle. Paista 200 asteisessa uunissa kunnes juusto on ruskistunut hieman.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Ihanat blinit!



En voi käsittää miten blinien tekeminen on siirtynyt vuodesta toiseen ja tein niitä vasta nyt ensimmäistä kertaa (ok, teimme niitä myös yläasteella kotitalouden tunnilla, mutta niitä lettuja ei lasketa!). Onneksi tattarijauhoja on nyt kokonainen paketti kaapissa, niin on pakko tehdä pian uudelleen. Käytin omissa versioissani pelkästään tattarijauhoja ja lopputulos oli mielestäni todella hyvä. Omien blinieni ulkonäkö ei ehkä täytä virallisia kriteerejä, mutta väliäkös sillä.

Täytteet ovat oleellinen osa blinejä ja meillä niihin vaikutti kaksi seikkaa: 1) allekirjoittanut halusi ehdottomasti mätiä, 2) toinen osapuoli on allerginen kalalle. Siispä täytteitä kehitettiin enemmänkin kuin klassinen mäti, sipuli ja smetana -yhdistelmä. Muita lisukkeita olivat savuporotahna, sienisalaatti ja hunajaiset suolakurkut. Ja skumppa, tietenkin!

Blinit

Aloita lämmittämällä purkillinen kermaviiliä. Sekoita joukkoon 10g hiivaa, ripaus sokeria sekä hieman reilu 1dl tattarijauhoja. Anna tekeytyä huoneenlämmössä parisen tuntia.

Lämmitä 3/4dl maitoa ja lisää taikinan sekaan. Lisää myös yksi keltuainen, suolaa ja 1rkl sulatettua voita. Vatkaa yksi valkuainen vaahdoksi ja lisää taikinaan käännellen.

Lämmitä paistinpannu (tai blinipannu) keskilämpöiseksi ja paista blinit (halkaisijaltaan noin 10cm) yksitellen voisulassa. Minulla tästä taikinamäärästä taisi tulla 7 bliniä, jotka riittivät hyvin täyttämään kahden henkilön mahat. Tarjoa blinit heti.



Sienisalaatti

Sekoita keskenään korvasieniä (esikäsiteltyjä!), silputtua punasipulia, smetanaa, suolaa ja mustapippuria.

Savuporotäyte

Pilko savuporoleikkelettä ja ruohosipulia ja sekoita keskenään. Lisää kermaviiliä, suolaa ja pippuria.

Hunajaiset suolakurkut

Laita cocktailkurkkuja lautaselle ja valuta päälle hunajaa. Anna maustua puolisen tuntia.

perjantai 8. helmikuuta 2013

Chicken wings and fried noodles



Söimme Miamin Ocean Driven eräässä terassiravintolassa chicken wingsejä ja innostuimme aiheesta välittömästi. Meillä on wigsit jääneet kovasti paitsioon sekä kotona että ravintoloissa ja nytkin tilasimme niitä vain siksi, että mietimme mikä annos olisi helppo jakaa kahdestaan, kun emme halunneet tilata lounaaksi omia annoksia ison annoskoon vuoksi.

Annoksessa oli lisäksi hauskoja ranskalaisia, joiden pinta oli sellainen epämääräinen ja ne olivat todella rapeita. Mukana oli tietenkin myös homejuustodippiä, porkkana- ja varsiselleritikkuja. Wingsien kastikkeena oli jotain tulista ja hedelmäisen oloista kastiketta, jota löysimme myöhemmin paikallisesta marketista ja ostimme pullon mukaan. Wingsejä oli siis pakko kokeilla kotona heti, kun ikävä reissun päälle alkoi iskeä.



Kastike: Purista kattilaan kahden appelsiinin mehu ja raasta 1tl kuorta. Lisää 3 raastettua valkosipulinkynttä, 1/2tl inkiväärijauhetta, 3rkl fariinisokeria, 3rkl tomaattipyrettä, 1,5rkl bbq-kastiketta, chilihiutaleita ja hieman suolaa. Keittele kastiketta kokoon noin 5 minuuttia.

Lado wingsit uunivuokaan ja rouhaise niiden päälle hieman suolaa. Sivele wingsit kastikkeella ja paista 180 asteisessa uunissa noin 90 minuuttia. Sivele wingsejä välillä kastikkeella ja kääntele niitä samalla.

Paistetut nuudelit: Keitä nuudeleita kanaliemessä. Kuumenna pannulla öljyä ja paista kourallinen tuoreita vihreitä papuja hetken aikaa, jotta niiden pinta hieman ruskistuu. Lisää keitetyt nuudelit ja mausta soijakastikkeella. Lisää öljyä tarvittaessa, jotta nuudelit eivät liimaudu toisiinsa. 

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Kalkkuna-brie -sarvet


Olin eräänä päivänä kahvilassa ja valitsin syömisiksi edelleen New Yorkin reissusta huumaantuneena täytetyn bagelin. Yllättäen bageli ei käytännössä ollut mitenkään verrattavissa vaikka Brooklynin vastaaviin, mutta kieltämättä kahvila olisi voinut panostaa siihen enemmän. Kaikkein onnettomin oli itse bageli: tiivis, kuiva, mauton, ei-paahdettu. Täytteet eli kalkkuna ja brie-juusto sen sijaan olivat perushyviä, mutta kaipaan aina brie-juuston kaveriksi jotain hilloa, en välttämättä paprikasiivuja.

On aika ilmeistä, että bagelit tulevat kahviloihin raakapakasteina tai vastaavina ja niitä ei paahdeta tai tehdä mitään muutakaan, että niistä saataisiin edes hieman maistuvampia. Täytteissäkin voisi olla mukana jotain pientä kivaa mukana, kuten kerran KATU kahvilassa syömässäni versiossa oli marinoitua punasipulia ja se kutkutti kivasti makuhermoja.

En alkanut vielä itse kokeilemaan bageleita, vaikka tästä alustuksesta olisi voinut niin päätellä. Sen sijaan tein varmalla tutulla ohjeella voisarvia ja täytin ne kalkkunalla, briellä ja sillä kaipaamallani hillolla, tässä tapauksessa mustaherukkahyytelöllä. Nam!

Voisarvet (16kpl): Lämmitä paksupohjaisessa kattilassa 4dl maitoa ja nosta se pois levyltä. Lisää puoli palaa hiivaa, 2rkl hunajaa, 1/2-1tl suolaa ja 3dl jauhoja. Anna taikinan tekeytyä 10-20min.

Lisää joukkoon n. 4dl jauhoja ja 100g pehmennyttä voita. Nosta takina kattilassa takaisin hellalevylle ja anna kattilan lämmetä hieman. Nosta sitten pois levyltä ja anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi. 

Leivo taikinasta kaksi ohutta ympyrää ja leikkaa kahdeksaan sektoriin. Mikäli haluat käyttää esim. juustoa täytteenä, voi sen lisätä jokaisen sektorin leveään päähän. Kääri sektorit sarviksi alkaen leveästä päästä. Käännä sarven malliseksi ja nosta pellille.

Anna sarvien kohota hetki ja voitele ne sen jälkeen kananmunalla. Ripottele päälle seesaminsiemeniä. Paista 200 asteessa kunnes pinta on ruskistunut.

Täyttäminen: Halkaise voisarvi ja lisää väliin tuoretta pinaattia, kalkkunaleikettä, brie-juustoa sekä mustaherukkahyytelöä.

tiistai 5. helmikuuta 2013

Piirakka grillatuista kasviksista



Persikkapiirakan uudelleentuleminen sekä herkullinen kinkku-ananas -piirakka sai minut innostumaan piirakoista. Lisäksi tällaisena jämäruokien ystävänä piirakoihin saa ilahduttavasti tungettua erilaisia ruuan jämiä, kuten vihanneksia ja juustoja. Kolmanneksi hokasin vasta nyt, että irtopohjaiseen kakkuvuokaan voi ihan hyvin tehdä myös piirakoita ja oivallus oli pakko kokeilla heti käytännössä. No, vielä tuo alaosa jäi tuonne kummittelemaan kun en saanut sitä lämpimän piirakan alta pois...

Pohja: Sekoita keskenään 100g huoneenlämpöistä voita, 3dl jauhoja ja 100g turkkilaista jugurttia. Painele taikina piirakkavuoan (tai irtopohjaisen kakkuvuoan) pohjalle ja reunoille. 

Täyte: Lohko yksi punainen paprika ja puolita rasiallinen keltaisia kirsikkatomaatteja. Asettele ne pellille kuoripuoli ylöspäin ja pirskottele hieman oliiviöljyä ja rouhaise suolaa. Laita pelti grillivastusten alle (225 astetta) sen verran, että paprika ja tomaatit saavat hieman tummaa väriä.

Asettele piirajan pohjalle kolme silputtua kevätsipulia ja 100g murustettua fetajuustoa. Lisää grillatut kasvikset. 

Sekoita keskenään 1dl kermaa ja 1dl maitoa, 1 kananmuna, 1tl savupaprikajauhetta, suolaa ja pippuria. Lisää täyte kasvisten päälle.

Raasta vielä 100g gruyere-juustoa ja ripottele piirakan päälle. Paista 200 asteessa puolisen tuntia tai kunnes piirakka on kypsää.

maanantai 4. helmikuuta 2013

90-luvun suosikki: persikkapiirakka

Piirakka sai epätasaisen ruskean pinnan, kun en uskonut ohjetta vaan pidin piirakkaa uunissa hieman yliaikaa. Meinasin aluksi leikata tummuneen palan pois, mutta eikö tämä ole sitä kuuluisaa blog realitya parhaimmillaan? :)

Yläasteen kotitalouden tunnilla saatiin aika ajoin eri valmistajien reseptivihkosia ja joskus 90-luvun paremmalla puolella meille jaettiin Valion Kerma sen tekee -kirjanen. Olen säilyttänyt sen ja kaikki muutkin ruokaohjeet pienessä kansiossa, sillä reseptit ovat yksinkertaisia mutta toimivia.

Erityisesti mieleeni on jäänyt tämä persikkapiirakka, sillä taisin leipoa tätä useampaan otteeseen, jos jotain tarvitsi tehdä. Maistui kyllä erittäin hyvälle edelleen, vaikken ole tehnyt tätä yli kymmeneen vuoteen. Taisin kylläkin tehdä tähän jotain pieniä muutoksia, jotka eivät ole välttämättömiä vaan kuvastivat ennemminkin jääkaapin tilannetta.


Persikkapiirakka


Pohja: Vaahdota 75g voita ja 1/2dl sokeria. Lisää yksi kananmuna, 1,5dl jauhoja, 1tl vaniljasokeria ja 1tl leivinjauhetta. Muotoile taikinaksi ja painele piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. 

Täyte: Leikkaa purkillinen (pieni riittää juuri ja juuri) persikoita lohkoiksi ja levitä ne piirakan päälle spiraaliksi tai omalla vapaalla taiteellisella tyylillä. Sekoita keskenään 1prk ranskankermaa, 1dl kermaa, 1/2dl sokeria, 1tl vaniljasokeria sekä kaksi kananmunaa. Kaada täyte periskoiden päälle.

Paista piirakkaa 200 asteisessa uunissa 25min. Mikäli paistat hieman pidempään, voi käydä niin kuin ylläolevalle piirakalle!

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Aprikoosi macarons



Kolmas macaron-kokeilu. Nyt maku on hyvä ja koostumus riittävän hyvä, täydellisyyteen en pyrikään! Tein kolmannet macaronit kahden ensimmäisen ohjeen muunnoksella. Ensimmäisessä oli vikana lättänä ulkomuoto ja toisissa liian sokerinen maku. Mielestäni macaronit saa olla mantelisempia, sillä marmeladi tms. täyte tuo kuitenkin makeutta kokonaisuuteen.

Tästä lähtien teen taikinan tällä ohjeella ja täytteissä on kai vain taivas rajana. Marmeladien lisäksi voisi kokeilla erilaisia levitteitä, kreemejä, tuorejuustojuttuja jne. Taidan leipoa tänä keväänä yhdet jos toisetkin macaronit, kun nyt nähtävästi välillä onnistunkin näissä. 

Sekoita keskenään 2,5dl mantelijauhoa, 1dl tomusokeria ja haluamaasi jauhemaista elintarvikeväriä. (Halusin näistä oransseja, joten sekoitin jauhoihin punaista jauhemaista väriä ja valkuaisvaahtoon keltaista nestemäistä väriä.)

Vatkaa kahta munan valkuaista hetki. Siivilöi valkuaisen sekaan 1dl tomusokeria vähitellen ja koko ajan vatkaten. Vatkaa vaahtoa, kunnes se on kiiltävää.

Sekoita mantelijauhoseos valkuaisvaahtoon. Siirrä taikina pursotinpussiin ja pursota leivinpaperilla päällystetylle pellille tai macaronmatolle 2e kolikon kokoisia kiekkoja. Kopauta lopuksi peltiä muutaman kerran pöytään, jotta taikinahuiput tasaantuisivat (eivät tasaantuneet minulla juurikaan, joten tässä on vielä parannettavaa).

Anna macaronsien seista ennen uuniin laittamista ainakin puoli tuntia. Paista 150 asteisessa uunissa 10-14min riippuen paksuudesta. Pidin itse 12 min ja olisin voinut pitää vielä hieman pidempään.

Anna macaronsien jäähtyä ja siirrä sen jälkeen pöydälle jäähtymään lisää. Täytä macaronsit sipaisulla aprikoosimarmeladia.

perjantai 1. helmikuuta 2013

Ribsit aasialaisittain



Barbecueribsit Sara la Fountainin ohjeella ovat olleet menestys aina kun niitä on tehty. Ostin Saran kirjan Passion for Food jokin aika sitten ja kirjasta löytyi toinenkin ribsien ohje ja tietty sitä piti testata. Nyt minulla on yksi ongelma: en osaa päättää, kummat ovat parempia, sillä myös nämä toiset (olisiko kirjassa nimenä ollut herkkuribsit?) olivat loistavia!

Maukkaiden ribsien salaisuus on ehdottomasti maustekastike, joilla ribsejä valellaan pitkin paistamista ja toisekseen olen itse itsenäisesti pidentänyt paistoaikaa jopa kahteen tuntiin (kirjassa 50-60min). Lihan pitää irrota luusta helposti! Näiden ribsien ja barbecueversioiden kastike on hyvin samantyyppinen, niin kuin on makukin, mutta pieniä eroja löytyy. Nimesin nämä aasialaisittain maustetuiksi, koska mukana on mm. inkivääriä ja seesaminsiemeniä.

Marinadi: Sekoita kattilassa 2tl raastettua valkosipulia, 2tl raastettua inkivääriä, 4rkl tomaattipyrettä, 2rkl soijakastiketta, 2rkl hp-kastiketta, 6rkl vaahterasiirappia, 6rkl öljyä, 1dl ananasmehua ja 5rkl fariinisokeria. Kiehauta kastiketta hieman, jotta eri ainekset sekoittuvat.

Ribsit: Leikkaa ribsit (n. 1kg) annospaloiksi, laita uunivuokaan ja mausta suolalla. Valele ribsejä kastikkeella ja laita 180-asteiseen uuniin pariksi tunniksi. Käännä ribsit puolen tunnin välein ja sivele pinta kastikkeella.

Kun ribsit ovat valmiita, sirottele niiden päälle seesaminsiemeniä