tiistai 31. tammikuuta 2012

Italian Sausage -jauhelihapizza



Tein tätä herkkupizzaa viimeksi syksyllä, kun muuton takia minulla oli kaapit osittain tyhjillään enkä voinut tehdä itse pizzapohjaa. Nyt tein viikonlopun kunniaksi Italian Sausagen ihan alusta loppuun itse.  Ohje on jotakuinkin Hanna Jensenin ex-blogin ohjetta vastaava.

Jauhelihatäyte: Sekoita keskenään 300g porsaan jauhelihaa, 0,5-1dl punaviiniä (alkuperäisessä ohjeessa viiniä oli vähemmän, mutta itse tykkään laittaa tuon 1dl), 0,5-1tl suolaa, 1tl ruskeaa sokeria, 1tl aniksen siemeniä, basilikaa ja oreganoa. Anna maustua jonkin aikaa (itse pidin jääkaapissa tällä kertaa muutaman tunnin, kun oli aikaa). Paista pannulla.



Pohja (2 pyöreää pizzaa): Sekoita keskenään 2dl lämmintä (42 asteista) vettä, 0,5 pussia kuivahiivaa, 0,5tl suolaa, 0,5rkl hunajaa ja noin 2dl durum-jauhoja. Anna seistä jonkin aikaa. Sekoita taikinaan vielä 2rkl öljyä. Lisää jauhoja taikinaan niin paljon kuin tarvitsee. Kohota lämpimässä tunti.

Tomaattikastike: Purista muutama valkosipulinkynsi kattilaan ja anna hieman kypsyä öljyssä (älä kuitenkaan ruskista). Kaada sekaan purkki tomaattimurskaa (ja varo, se roiskuu!). Mausta ainakin suolalla, sokerilla, mustapippurilla, basilikalla ja oreganolla. Keitä kasaan.

Kokoa pizza ja laita juustoraastetta jo tomaattikastikkeen päälle, niin pizzasta tulee mehevä. Itse laitoin pizzaan vielä tuoretta basilikaa. Paista 250 asteessa kypsäksi.

maanantai 30. tammikuuta 2012

Vietnamilaiset patongit

Varmasti jokaisesta ruokablogista löytyy jo tähän mennessä vietnamilaiset patongit eli Bánh mì. 

Käsittääkseni näitä patonkeja voi täyttää niin lihalla kuin kalalla ja kasviksilla. Lisäksi patonkeihin tulee ainakin viinietikassa tekeytyneitä kasviksia ja majoneesia.

Omissa patongeissani oli porsaan lihaa, marinoituja porkkanoita, valkosipuli-chilimajoneesia sekä kurkkusuikaleita ja herneenversoja.


Lihan valmistus on katsottu hyvin pitkälti Kotiharmilta. Tosin jouduin tekemään muutamia poikkeuksia oman jääkaapin sisällön puitteissa.

Liha: noin 800g uuniporsasta (se luki paketin kyljessä, en osaa siis sanoa, kun en lihoista juuri mitään tiedä, että mitä kohtaa se sitten oikein on). Palaan hierotaan öljyä, suolaa (itse laitoin myllystä vähän karkeampaa suolaa) ja mustapippuria. Liha laitetaan pataan, jonka pohjalla on hieman öljyä ja vettä. Paistetaan 250 asteisessa uunissa väri pintaan.

Sen jälkeen sekaan kaadetaan kiehuvaa vettä niin, että paisti melkein peittyy. Kaadoin itse sekaan noin 0,5dl soija+kalakastikesekoitusta. Lisäksi pataan tulee valkosipulinkynsiä (itsellä ehkä 6) ja muutama chilipalko kahtia pätkittynä (itsellä oli kuivattuja). Paistetaan uunissa 150 asteessa noin 2-2,5 tuntia.

Glaseeraus: puolisen purkillista luumuhilloa, 2rkl soijaa ja 1-2 rkl tummaa balsamicoa, hieman suolaa ja chilijauhetta. Keitetään hieman kattilassa ja sivellään lihapalojen päälle (otin tässä vaiheessa uunivuoan käyttöön ja paloittelin lihat pienemmiksi). Paista uunissa 225 asteessa jonkin aikaa.

Marinoidut porkkanat (alkuperäinen täältä): raasta kuorimaveitsellä porkkanasta ohuita lastuja. Sekoita marinadi n. 0,25dl riisietikkaa, n. 0,5dl sokeria, hieman suolaa ja seesamöljyä. Sekoita ja anna tekeytyä jääkaapissa (mielellään useampi tunti).


Tein majoneesin ihan itse. En ole siis aikaisemmin tehnyt, joten hiukan jännitti, että meneeköhän koko juttu roskiin lopulta. Mutta ei, ihan hyvin se meni, mitä nyt kädestä meinasi loppua vatkausvoimat.

Valkosipuli-chilimajoneesi: Ota kaikki aineet lämpiämään, tää on ilmeisesti tosi tärkeetä. Laita kulhoon 1 keltuainen, vajaa 1tl dijon sinappia, suolaa, valkopippuria ja n. 1rkl sitruunamehua. Sekoita kierrevatkaimella sekaisin.

Ala lisäämään öljyä, aluksi tipoittain, myöhemmin kapeana nauhana ja koko ajan reippaasi sekoittaen. Minulta tähän meni 1,5dl öljyä. Mausta majoneesi chilihiutaleilla (tai jauheella) sekä valkosipulijauheella tai tuoreella valkosipulilla.

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Daim jälkiruoka



Daimista saa vaikka mitä hyvää. Ja mascarponejuustosta. Tässä niitä on käytetty molempia.

Vatkaa 2dl kuohukermaa ja lisää sekaan rasiallinen mascarponejuustoa. Mausta hieman sokerilla ja vaniljasokerilla. Purista sekaan yhden limetin mehu. Lisää vielä muutama ruokalusikallinen kinuskikastiketta.

Murustele yksi daim-patukka pieniksi paloiksi (jätä muutama isompi pala koristelua varten). Sekoita muiden mukaan.

Jaa jälkiruoka kulhoihin ja koristele vadelmilla ja daimin paloilla.

torstai 26. tammikuuta 2012

Oluella maustetut letut


Mondon Ruoka & Matka -lehdessä (2011) oli ohje tanskalaisista letuista, joihin tuli olutta. Innostuin kokeilemaan lettuja, mutta en kuitenkaan samalla ohjeella. Kyseisessä reseptissä kananmunia laitettiin yksi kappale maitodesiä kohden ja minulla oli vain kaksi munaa, enkä halunnut taikinasta vain 2dl suuruista. Lisäksi valtaosa muista aineksista puuttui kaapista, joten lainasin ohjeesta vain sen mielenkiintoisimman eli oluen :)

Tämä on siis ihan oma ohje, jossa tavalliseen lettutaikinaan on tullut lisäksi olutta (tummaa, tosin en tiedä onko suurta merkitystä), vaniljasokeria ja siirappia.

5dl maitoa, 0,5-1dl tummaa olutta, 3rkl sulatettua voita, 2,5dl vehnäjauhoja, 2 munaa, suolaa, sokeria, siirappia, vaniljasokeria.

Sekoita keskenään ja anna tekeytyä jääkaapissa tunnin. Paista lettupannulla, se on paljon helpompaa, kuin yrittäisit tehdä isoja räiskäleitä.

En ole syönyt pikkulettuja vuosiin, mutta Thaimaassa paikalliset ystäväni kiikuttivat minulle välillä vaaleita pieniä lettusia, joiden sisus oli muistaakseni melko löllö. En nyt yhtään muista, että millä hankalalla paikallisella nimellä kyseisiä herkkupaloja kutsuttiin, mutta ne maistuivat ihan meidän letuille :)

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Porkkanapihvit ja fetakastike


Aikomuksenani oli tekaista kasvispihvejä, mutta jääkaapin sisältö kallistui enemmän porkkanan suuntaan, joten näistä tulikin sitten porkkanapihvejä. Pihvien paistaminen meni ylläri ylläri päin mäntyä ja suurin osa olikin mallia lusikalla syötävä. Ihan hyville ne silti maistui :)

Aloitin sekoittamalla noin 3rkl maitoa ja 2rkl piparjuurituorejuustoa. Lisäsin vielä 2 munaa ja noin 2-3rkl jauhoja. Mausteiksi laitoin suolan ja pippurin lisäksi korianterijauhetta. Raastoin sekaan 2 isoa porkkanaa (joista toinen oli siis jätti-iso!), yhden pienen perunan, yhden valkosipulinkynnen ja yhden pienen sipulin. Paistoin "pihvit" lettupannulla voin kera.

Kastikkeeksi tein fetakastiketta. Sekoitin noin 1dl kermaviiliä ja palan fetaa (muussattua). Mausteiksi laitoin sitruunamehua, hunajaa, suolaa ja pippuria

Lisukkeena toimi tällä kertaa paistetut perunat. Niitä tulee tehtyä ihan liian harvoin, sillä valmiiksi keitettyjä perunoita ei jääkaapista useinkaan löydy. En tiedä miksi en ole tajunnut hyödyntää mikroa. Nyt tein niin, että kuorin ja pilkoin perunat pieniksi kuutioiksi ja laitoin mikroon kypsymään täydellä teholla muistaakseni reilu 3 minuuttia. Sen jälkeen paistoin perunat pannulla voissa ja maustoin suolalla. Nam!

maanantai 23. tammikuuta 2012

Crispy Chicken ja tomaatti-tartar -kastike



Tässäkin ruuassa on käytetty hyväksi juhlien rääppeitä. Nimittäin sipsejä. En ole kovin usein tehnyt paneroitua kanaa, mutta sipsit innoitti kokeilemaan, tuleeko siitä samankaltaista kuin KFC:n pikaruokakanasta.

Tartar: Sekoita keskenään 1prk kermaviiliä tai turkkilaista jugurttia, 2rkl valkosipulimajoneesia, 2rkl ketsuppia, 1 hyvin pieni sipuli hyvin pieneksi pilkottuna, 2rkl kurkkusalaattia ja mustapippuria. Mikäli haluat pientä tulisuutta, niin sekoita joukkoon vielä hieman chilikastiketta.

Kana: Halkaise ohuet kanafileet pitkittäissuunnassa kahtia ja mikäli fileet eivät ole aivan ohuen ohuita, nuiji niitä hieman. Pyörittele fileet sen jälkeen 1) vehnäjauho + suola -seoksessa, 2) kananmunassa (vatkaa rakenne rikki), 3) sipsisilpussa (rusikoi spisit pieniksi paloiksi esim. muovipussissa). 

Paista paneroidut fileet voissa pannulla nopeasti kummaltakin puolelta ja laita vielä uuniin kypsymään, noin 200 asteeseen ja 8-10 minuuttia on yleensä ihan passeli.

Kyllä nämä kanat ovat paljon parempia kuin KFC:n ja muiden pikaruokaloiden uppopaistetut versiot!

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Konjakkikermakastike ja parmesanröstiperunat



Meillä on ollut syksystä lähtien lihaa pakastimessa, sillä saimme+ostimme hieman normaalia isomman erän ja pastimme pienemmissä osissa kertakäyttöä varten. Nyt söimme viimeiset pihvilihat ja tällä kertaa seuraksi pääsi konjakkikermakastike ja parmesanröstiperunat.

Röstiperunat aloitin raastamalla neljä keskikokoista perunaa ja valuttamalla niiden nestettä siivilässä (jos olisi ollut aikaa, olisi kannattanut antaa valua pidempäänkin, mutta nyt valutin vain muiden ainesten pilkkomisen verran).

Pilkoin pieneksi piperrykseksi yhden pienen sipulin, tukun ruohosipulia ja raastoin mukaan palan parmesania. Mausteeksi laitoin suolaa, pippuria ja valkosipulijauhetta (kun ei ollut tuoretta yhtään jäljellä). Lopuksi sekoitin yhteen perunaraasteen, muut ainekset ja yhden kevyesti vatkatun kananmunan.

Paistamiseen kuumensin pannulla voita ja puristelin rösteistä vettä vielä muotoiluvaiheessa. Paistoin röstit ruskeaksi molemmin puolin ja laitoin vielä uuniin, noin 200 asteeseen pihvien ja kastikkeen valmistumisen ajaksi (noin puoli tuntia).

Kastikkeeseen laitoin 2dl ruokakermaa, lihafondia, hunajaa, konjakkia, suolaa ja pippuria. Saostin vielä hieman jauho+vesi -seoksella. 

lauantai 21. tammikuuta 2012

Shake Shack vol 1

Shake Shack on New Yorkin kuuluisimpia hampurilaisravintoloita. Lue newyorkereiden suositusta snagarista lisää matkablogin puolelta!

Club Sandwich



Jos pasta carbonara löytyy lähes jokaisesta maailman kolkasta, missä pastaa syödään, löytyy klassikko leipä club sandwich varmasti kaikkialta, missä voileipiä ylipäätään myydään. 

Alkuperäisessä klubileivässä on tietääkseni kalkkunaa, mutta hyvin usein sitä myydään kanalla. Lisäksi klassikkotäytteiden lisäksi leivässä näkee joskus kananmunaa ja juustoa. 

Tein omat leivät kanasta, mutta muuten noudattaen hyvin pitkälti alkuperäistä ohjetta.

Club Sandwich: Varaa leipiin 1 kanafile per leipä. Marinoi kanafileet soijakastikkeen ja maissitärkkelyksen sekoituksessa vähintään 10min. Paista sillä aikaa 2 siivua pekonia per leipä. Siirrä pekonit talouspaperin päälle valuttumaan ja paista kanafileet molemmin puolin pekonista jääneessä rasvassa.

Nosta kanat pannulta ja kiedo alumiinifolioon ja anna levähtää hetki. Siivuta kanafileet ja käytä niitä vielä hetki pannulla, niin pekonin armit tarttuvat niihin kunnolla. Paahda leivät (3kpl per leipä) leivänpaahtimessa tai pannulla.

Koko sandwichin niin, että alimmaisen leivän päälle tulee valkosipulimajoneesia ja sen päälle kanat. Sitten yksi leipä väliin, joka sivellään sinapilla niin, että sinappinen puoli tulee yläkerroksen puolelle.

Toiseen kerrokseen laitetaan pekonit, salaatinlehdet ja pihvitomaatin viipaleet. Sivele vielä hieman majoneesia ylimpään leipäviipaleeseen, niin salaatti pysyy paremmin paikoillaan. Leikkaa leivät kulmittain kahtia.

perjantai 20. tammikuuta 2012

Mango-halloum -kanasalaatti



Otsikossa tuleekin ilmi tämän salaatin pääasialliset (eli melkein kaikki) ainekset.

Paistoin pannulla halloum-juustoa, mangon paloja sekä kanaa (joka oli jo keitetty kypsäksi). Kippasin hieman väriä saaneet ainekset jääsalaatinlehtien päälle ja koristelin viikunabalsamisiirapilla. Paistoin vielä pinjan siemeniä, jotka lisäsin salaatin päälle.

Voi vitsi, että oli hyvää!

Tonnikalapasta


Tonnikalapastassa on olennaista, että tonnikala on hyvää ja mielellään öljyyn säilöttyä.

Oikeastaan tämä on suorastaan opiskelijaruokaa, lähinnä tarvitsee vain keittää pasta, lisätä tonnikala öljyineen (ja mikäli öljyä ei ole riittävästi, kannattaa lisätä vaikka oliiviöljyä, sillä italialaiseen tapaan pastan tulisi uida öljyssä) ja muutamia mausteita, kuten suolaa ja pippuria.

Päälle voi raastaa parmesania.

torstai 19. tammikuuta 2012

Iskender kebab


Oulussa löytyy lähes jokaisesta korttelista vähintään yksi pizza+kebab -paikka ja varsinkin kesäisin kaduilla tuoksuu ihanasti ruualle, mikä tuo mieleen ulkomaat. Nyt, kun paistoin itse kebabia uunissa tuntitolkulla, tuoksui myös talvisessa lähiössä tavallisuudesta poikkeava, hieman makea tuoksu.

Kebab maistuu mielestäni parhaalta joko pitaleivän välissä, iskender kebabina tai kuten Turkissa (ja joskus Kuopion torilla valomerkin jälkeen) tuli monta kertaa syötyä, patongin välissä. 

Kebabia ei tule juuri koskaan tehtyä itse (eikä sitä kyllä tule syötyäkään kuin kerran kesässä). Tällä kertaa aloin kuitenkin väsäämään itse kebabia ihan lihan paistamisestä lähtien. Lihan ohje perustuu hyvin pitkälti tähän ohjeeseen.

Kubab: Ostin varrasta varten 500g karitsan+naudan jauhelihaa, jonka möyhensin massaksi käsin. Sekaan laitoin 1tl suolaa, 1tl sokeria, 1tl mustapippuria, vajaa 1tl jeeraa ja noin 1,5 rkl paprikamaustetta. Möyhensin vielä lisää ja tein taikinasta kebab-varrasta muistuttavan pötkylän, jonka kiedoin folioon.

Paistoin pötkylää 100 asteisessa uunissa 2,5 tuntia. Annoin lihan tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Pötkylästä tuli ihmeen kiinteä ja siitä oli helppo vuolla siivuja, jotka lämmitin paistinpannulla. Maistui muuten tosi hyville!

Iskenderin jugurttikastikeosuuden tein valmiista kebab-kastike -pussista ja bulgarian jugurtista. Samoin pitaleivät olivat tällä kertaa valmiita, vaikka niiden leipominen ei ole kovin hankalaa.

Kastike: Kebabin kastike syntyi paseeratusta tomaatista (chili), kokiksesta, ketsupista, mustapippurista, suolasta, chilimausteesta ja valkosipulijauheesta.

Kasaa kebab aloittaen salaatista, sitten päälle sipulia ja tomaattia sekä jugurttikastiketta. Salatin päälle lihaa ja kebabkastiketta ja päälimmäiseksi pannulla rapeksi paistettuja pitaleivän palasia.


lauantai 14. tammikuuta 2012

Cheddar-dippi


Tein uutena vuotena cheddar-kastiketta, joka oli lähinnä tarkoitettu kasvisten dipiksi. Kastike on tosi helppo valmistaa itse ja maistuu paljon paremmalle, kuin kaupan valmiit dipit.

Käytin dippiin 2dl ruokakermaa, johon sipulsin 7 siivua cheddaria. Sitten keittelin hiljalleen, että juusto sulaa, ja kiehautin hetken. Dipin kannattaa antaa jäähtyä melko pitkään (jääkaapissa). Aluksi kannattaa sekoitella, ettei päälle tule kovin pahaa kuorta.

Jokainen kerta on hieman arvoitus, että tuleeko kastikkeesta ihan tönkköä vai liian löysää. Tällä kertaa se oli ehkä hieman löysää, joten yksi juustosiivu lisää olisi voinut pelastaa tilanteen.

torstai 12. tammikuuta 2012

Valkosuklaamansikat


Mansikoiden syöminen keskellä talvea on ihan luksusta. Niinpä mansikoiden hinta-laatu -suhdekin on erilainen kuin kesällä. Hyvä puoli talven standardimansikoissa on muoto ja koko, mikäli haluaa tarjota niitä esimerkiksi juhlissa dipattuna valkosuklaaseen. Ovat muuten takuuvarma hitti!

Suklaafonduet sopii hyvin pienempiin juhliin, mutta isommissa buffetpöytäjuhlissa on ehdottomasti helpompi valmistaa kaikki dippaukset itse etukäteen. Ohje on hyvin yksinkertainen: sulata esim. valkosuklaata vesihauteessa, dippaa mansikka ja anna jähmettyä.

Samaa voi kokeilla paljon muillekin hedelmille ja myös vaahtokarkeille.



tiistai 10. tammikuuta 2012

Auralihapullat tomaattikastikkeessa

Lihapullat, ne suomalaisten entien ulkomailla kaipaamat sapuskat, joiden perässä mennään suomiravintolaan syömään jo päivänä numero kaksi? Anteeksi irvailuni, tämä oli melko ilkeä yleistys, ja sitä paitsi olenpa itsekin oikein jopa nähnyt vaivaa lihapullien eteen ulkomailla. Tosin en koskaan lomaillessa. Lomalla syödään jotain ihan muuta kuin kotona. Piste.

Ulkomailla asuessa lihapullat alkavat kuitenkin kutkuttaa jo muutaman kuukauden jälkeen. Espanjassa tein oikein 40min junamatkan, päästäkseni Málagasta Fuengirolaan suomalaiseen kauppaan ostamaan tölkkilihapullia ja jauheperunamuusia. Ja ne maistuivat niin hyville!

Eikä ne olleet yhtään pahempia Thaimaassakaan. Vaikka rakastan thaimaalaista ruokaa, niin muiden suomalaisten pakottamana lähdin hieman nyreissäni suomiravintolaan syömään lihapullia. Vain huomatakseni, että ne maistuivat taas niin hyville. Vaikkeivät olleet mitään laatupullia, sillä kyseinen ravintola halusi varmasti miellyttää paikallista suomimiesväestöä ja laatu kompensoitiin valtavalla annoksella.

Mies söi Italiassa erittäin herkullisia lihapullia tomaattikastikkeessa (siis italialaisia lihapullia, toim. huom) ja sen jälkeen olen itsekin innostunut kastikkeessa uivista lihapullista. Aikaisemmin olin vain paistanut lihapullat uunissa ja syönyt ilman mitään kastiketta. Hyviä nekin on, mutta ehkä lihapulliin kuuluu sittenkin kastike?



Lihapullamassaan laitoin jauhelihan lisäksi: 2 munaa, puolikkaan punasipulin, kokonaisen yksikyntisen valkosipulin, suolaa, pippuria, valkopippuria, oreganoa ja erilaisia mausteseoksia, kuten pasta rossaa. Lihapullissa enemmän on enemmän enkä ole koskaan onnistunut maustamaan niitä liikaa.

Tomaattikastikkeeseen tulee paseerattua tomaattia, vettä, kermaa ja lihafondia. Kiehauta ainekset ja ala pyörittelemään lihapullia. Jokaisen pullan sisälle tulee pala aurajuustoa. Tipauttele lihapullat tomaattikastikkeeseen kypsymään.

Syödessä kannattaa keskittyä siihen, että näin hyviä lihapullia saa vain Suomesta (no ehkä Ruotsista, mutta sitä ei lasketa). Eli jos kaukokaipuu on tähän aikaan vuodesta noussut jopa ärsyttäviin sfääreihin, niin lihapullien avulla voi yrittää lievittää matkakuumetta ;)


sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Pinaattiletut



Olen syönyt pinaattilettuja vain koulussa ja niistä tulee väistämättä aina mieleen vain kouluruokailu. En ole koskaan ajatellutkaan, että pinaattilettuja voi myös tehdä itse.

Lettujen kera tarjolla oli itse tehtyä perunasalaattia ja puolukka-vadelma -hilloa. Muistelisin, että myös koulussa hillo oli jotain sekoitusta, ei liian makeaa, mutta ei pelkkää puolukkaakaan. Pinaattilettujen kanssa oli lähes aina tarjolla perunasalaattia, joka sopii mielestäni hyvin yhteen makeahkon hillon ja lettujen kera.

Taikina: Sekoita 4dl maitoa, 2 munaa, 1tl suolaa ja 2tl sokeria, 1-2 rkl öljyä, mustapippuria, 2dl vehnäjauhoja ja noin 70g pakastepinaattia. Anna taikinan tekeytyä puolisen tuntia.

Paista letut voin kanssa lettupannulla. Lettujen paisto onnistuu parhaiten keskilämmöllä. Tarjoile heti!

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Cake Pops



Uuden vuoden tupareissamme tarjoiltiin makealla puolella cake popseja. En ollut moisista kuullutkaan, kunnes törmäsin Hannelen kakkureihin (nimityksen selitys löytyy kyseisen linkin takaa). Koska kakkuri kuulostaa mielestäni joltain, mitä koiranpentumme saattaisi tehdä olohuoneen valkoiselle pörrömatolle, käytän kyseisistä tikkareista alkuperäistä cake pops -nimitystä ;)

Ohjehan menee näin: murskaa kaksi pötköä dominokeksejä (jotkut murskaa kaulimella ja jotkut toiset, jotka lyövät jatkuvasti vahingossa omille sormilleen, turvautuvat lihanuijaan...). Lisää sekaan jotain makua, esim kahvilikööriä, kuten minä. Joku pari cl riittänee (itse en mitannut, vaan lorautin suoraan pullosta). Lisää vielä pari ruokalusikallista mascarponejuustoa ja taikina on valmis!

Pyörittele taikinasta palloja, itse sain tehtyä kyseisestä määrästä jonkun 30 kappaletta. Laita jähmettymään jääkaappiin ja sulata sillä aikaa 200g suklaata (esim. tummaa). Kasta tikkua ensin suklaassa ja tökkää siihen sen jälkeen pallero. Uita palleroa suklaassa ja koristele. Tässä vaiheessa on hyvä olla jokin juttu, mihin tökätä cake popsit kuivumaan.

tiistai 3. tammikuuta 2012

Naza Market

Huomasin jokin aika sitten bussin ikkunasta Merikoskenkadun pizzerioiden väliin ilmestyneen pienen etnisen ruokakaupan. Kauppa on nimeltään Naza Market ja pääsin vihdoin viime viikolla piipahtamaan siellä. Tosin minulla oli jo kädet täynnä ostoskasseja, sillä tarkoitus ei ollut varsinaisesti pysähtyä Tuirassa, vaan jouduin kuluttamaan siellä aikaa olosuhteiden pakosta.

Mutta sinällään onni onnettomuudessa, sainpahan tutustua pikkukauppaan, jossa tuoksui ulkomaille ja jokaisen tuotteen kylkeen oli liimattu hintalappu (mitä ei näe enää juuri missään muualla kuin lasten kauppaleikeissä). Jokaista purkkia ja pussia piti tuijottaa ihan ajan kanssa, sillä a) ne olivat niin nättejä ja värikkäitä, ja b) englannin/suomenkielistä tekstiä piti hieman etsiä. Kertakaikkisen jännää :)



Harmikseni minun ei ollut mahdollista ostaa kauppaa puolityhjäksi, vaikka olisin kovasti halunnutkin, joten valikoin muutaman ostoksen, lähinnä tarpeen mukaan. Mukaan tarttui thai-riisiä (jasmin), kondensoitua maitoa ja rypäle-vinegrettiä.

Olin käynyt varsinaisessa ruokakaupassa jo keskustassa ja sieltäkin ostin lähinnä sellaisia juttuja, mitä ei ihan joka päivä tule ostettua (koska ne on niin kalliita, a) Suomessa, b) talvella, c) keskellä Suomen talvea). Mutta uusi vuosi oli tulossa ja juhlimme uutta kotia, joten tuoreet yrtit, mansikat, mangot, avokadot, limetit ym. ihanat tuoreet jutut oli ihan pakko hankkia :)


maanantai 2. tammikuuta 2012

Uuden Vuoden Tuparit

Aloitimme vuoden 2012 (siis miten voi olla jo vuosi 2012, ihan just oli se paljon kohuttu millenium ja nyt siitä on jo kokonainen lapsuus, 12 vuotta!) tänä vuonna tavallista juhlallisemmin, sillä pidimme kavereille yhdistetyt uuden vuoden ja tupaantuliaisbileet. Kun muutimme viimeksi, kävi niin kuin yleensä aina käy, eli tuparit on "sitten vähän myöhemmin, kun olen saanut vaatehuoneen peränurkan sisustettua...". Nyt sitouduimme jo hyvissä ajoin pitämään juhlat, ettemme voi siirtää niitä myöhemmin.

Päättelimme, että bileet olisi paras pitää sellaisena päivänä, ettei uusi naapurustomme tuomitse meitä kovin pahasti heti alkuunsa (sen lisäksi, että meillä on koiranpentu, joka on kylläkin hyvin ulkosiisti, eikä siis oikeasti tee millekään taloyhtiön nurmikolle yhtään mitään vaan sisälle villamatolle!). Ja mikä voisikaan olla juhlallisempaa, kuin taivaalle sinkoilevat raketit? Muumeissakin juhlissa ammuttiin aina raketteja.



Koska juhliimme saapui mukava joukko ystäviä, joilla kaikilla on varmasti omat juttunsa ruuan suhteen, oli kaikkein parasta tehdä mahdollisimman laaja buffetpöytä, josta löytyisi jokaiselle jotakin. Juhlakansa sai koota lautaselleen sopivan mix&matchin seuraavista ruuista:

Erilaisia sipsejä (paprika ja vinegretti)
Erilaisia dippejä
(kaupan hot chili, american, tsatsiki ja omatekemä cheddar)
Vihanneksia (porkkanaa, kurkkua ja kirsikkatomaatteja)

Minipizzoja (chorizo ja tonnikala)
Perunasalaattia
Lihapullia ja tomaattichilikastiketta

Juustoja (brie, Mustapässi, Vuohen Viinitarhuri)
Hilloja (kirsikka ja vadelma)
Viinirypäleitä
Suolakeksejä

Cake Popseja
Valkosuklaalla kuorrutettuja mansikoita
Vaahtokarkkeja




Juhlat eivät ole oikein juhlat ilman kuohuvaa ja tuparit eivät ole mitään ilman boolia. Yhdistetyissä juhlissa tulee siis tarjota molempia ;)



Booli syntyi tällä kertaa näistä: Triple SecMansikka Pople ja sitruunalimppari. Lisäksi olimme jäädyttäneet hyytelömuottiin jättimäisen jääpalan, jonka sisällä oli sitruunan viipaleita. Boolista tuli luonnollisestikin melko makeaa näistä aineksista, mutta toisaalta se sopi iloiseen juhlatunnelmaan :)

Alkoholittomana juomavaihtoehtona oli Vimparin marjatilan ihanaa mansikkamehua, nam!