maanantai 29. helmikuuta 2016

Brunssiherkku: French Toast



French toast eli kotoisammin köyhät ritarit on ainakin minulle tuttu lapsuudesta sekä ulkomaiden aamupalapöydistä. Tätä klassikkoa tulee tehtyä todella harvoin, jos koskaan, mutta en kyllä ymmärrä, että miksi. Se on siinä mielessä kätevä, että suolaisten ja makeiden versioiden tekeminen onnistuu samalla kertaa, ilman ylimääräistä säätämistä. Suolaisten leipien paistamisen jälkeen maito-munaseokseen voi lisätä halutessaan ripauksen vaniljasokeria tai vaikkapa kanelia.



French Toast


Riko kaksi kananmunaa laakeaan syvään lautaseen. Lisää 1dl maitoa ja vatkaa kevyesti. Mausta pienellä ripauksella suolaa. Makeisiin versioihin voi myös lisätä vaniljasokeria ja/tai kanelia.

Kuumenna pannu keskilämpöiseksi. Käytä jokaisen leivän paistamiseen nokare voita. Dippaa leivät maito-munaseoksessa molemmin puolin ja paista pannulla muutaman minuutin per puoli. Tarjoile heti lämpimänä. Muna-maitoseos riittää 6-8 leipään.

Suolaisten leipien kanssa minulla oli rapeaa pekonia ja avokadoa ja makeiden päällä kermavaahtoa ja vadelmahilloa.


torstai 25. helmikuuta 2016

Lisukkeita kalalle: pinaattimuusi ja mätikermaviilikastike



Kala, muusi ja kermaviilikastike. Kombo, jota tekee mieli aina silloin, kun haluaa syödä jotain kunnon ruokaa. Tällä kertaa lisukkeet tehtiin pienellä twistillä, pinaatilla ja lohen mädillä, ja samalla tuli myös hieman lisäväriä ruokapöytään. 


Pinaattimuusi


Ota 100g pakastepinaattia sulamaan. Kuori ja lohko 1kg rosamundaperunoita ja keitä kypsäksi. Hienonna pinaattia veitsellä pienemmiksi paloiksi. Survo perunat nuijalla ja lisää 1tl suolaa, 3rkl voita ja 2,5dl täysmaitoa. Pyöräytä sähkövatkaimella muusiksi. Lisää pinaatit ja sekoita vielä hetki vatkaimella.



Mätikermaviilikastike


Pieni puolikas punasipuli ja silppua pieni nippu tilliä. Sekoita sipuli, tilli ja 200g kermaviiliä. Mausta 1rkl sitruunamehua ja ripaus valkopippuria, suolaa ja sokeria. Lisää 100g lohen mätiä ja sekoita. Anna maustua hetki jääkaapissa.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

#Keittiöpahe: Mississippi Belle -pannarit



Blogeissa on kiertänyt viime päivinä #keittiöpahe-haaste, joka on lähtöjään White Trash Diseasesta. Tämmöiset haasteet ovat aina hauskoja, joissa paljastetaan jotain kulissien takaa. Eihän nyt ruokabloggarit ainakaan syö mitään muuta kuin itse hartaasti valmistamiaan ruokia, jotka vielä kirkuvat terveellisyyttä ja ovat kauniita kuin sateenkaaret?

Totuus on tietenkin ihan toinen, sillä yhden ihmisen arkielämään mahtuu aika paljon ruokaa, ja myös aika paljon sellaista, mitä ei somessa korosteta. Omaa keittiöpahettani ei tarvinnut kovin pitkään miettiä, sillä mikään muu yksittäinen puolivalmiste ei ole käytössä niin paljon kuin Mississippi Belle -pannarimix.



Ja miksi ihmeessä käytän sitä?

1) En ainakaan siksi, että pannaritaikina olisi muutoin jotenkin hankala valmistaa.
2) Ja tähänkin pitää lisätä maito, muna ja öljy, joten ihan tyhjästä näitäkään ei voi nyhjästä.
3) Mutta silti nämä pannarit saattaa pelastaa viikonloppuaamun.
4) Ilman jäisiä mustikoita ja hyvää vaahterasiirappia nää ei kyllä maistuis millekään.
5) Ehkä näiden maku voittaa joskus kokonaan itsetehdyt, koska olen tottunut juuri tähän Jenkeissä?



Onneksi Lidl otti pysyviin valikoimiinsa Amerikka-juttuja, sillä muut marketit ovat ilmeisesti luopuneet omistaan.


perjantai 19. helmikuuta 2016

Täytetyt paprikat



Täytetyt kasvikset ovat superhyviä ja niitä tulee tehtyä ihan liian harvoin. Täytetyt paprikat ovat lounasruokalatarjoiluissa yleensä parhaimmasta päästä, mutta kotona nämäkin herkut maistuvat vielä tuplasti paremmilta. Tämä sama täyte sopisi varmasti loistavasti myös tomaateille ja kesäkurpitsalle.


Täytetyt paprikat


Halkaise 3-4 paprikaa ja poista siemenet. Silppua yksi sipuli ja raasta muutama valkosipulinkynsi. Paista pannulla paketillinen pekonia rapeaksi. Nosta pekonit valuttumaan talouspaperille. Vähennä lämpötilaa ja kuullota sipulit pekonista jääneessä rasvassa.

Lisää pannulle 3dl risottoriisiä ja kuullota noin viisi minuuttia. Lisää 2dl kuumaa kasvislientä ja sekoittele, kunnes liemi on haihtunut lähes kokonaan. Lisää lientä hiljalleen, yhteensä vielä 4-5dl, kunnes riisi on kypsää.

Murenna riisin sekaan 100g fetajuustoa ja rouhaise reilusti mustapippuria. Sekoittele, kunnes juusto on sulanut ja ota pannu pois levyltä. Murustele pekonit sekaan. Täytä paprikat ja ripottele päälle 1-1,5dl juustoraastetta. Paista paprikoita 225-asteisessa uunissa n. 25min, kunnes pinta on saanut ruskeaa väriä ja paprikat ovat pehmenneet.

Tarjoile yrteillä maustetun kermaviili/jugurttikastikkeen kera.


sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Ihana Istanbul!



Olen aina halunnut matkustaa Istanbuliin ja onnekseni minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä sinne työmatkalle. Viiden päivän reissu on tietenkin vain pintaraapaisu niin suureen kaupunkiin, varsinkin, kun on kyseessä työmatka, mutta syödähän sitä pitää töissäkin ja konferenssipaikkamme syötti meitä oikein hyvin. Vapaa-ajalla ehdimme istuskella ulkona teetä juoden ja baklavaa syöden sekä kokeilemaan muutamakin eri kebab-annos ja meze-lautanen.



Yksi reissun kohokohtia oli hotellimme aamupala. Tarjolla oli runsas juustotiski, erilaisia oliiveja ja tuoreita kasviksia sekä hedelmiä, hunajaa suoraan kennosta valutettuna ja jugurttia karhunvatukoilla, halvaa ja muita turkkilaisia herkkuja sekä valikoima varsin ihania leipomotuotteita. Jopa vesi oli maustettu omenalla ja tuoreella mintulla. Ei olisi voinut olla parempaa päivän aloitusta!



Kebab-kokeiluissamme ensimmäiset versiot eivät olleet niitä suomalaiselle tyypillisimpiä, mutta huomasimme kyllä myöhemmin, että näitä myytiin kaikkialla. Toinen oli durum-lättyyn kääritty, kastikkeella valeltu ja toinen munakoison väliköissä tarjoiltu. Juomaksi valikoitui limonata, turkkilainen lemonade, joka pääsee kokeiluun kotikeittiössäkin heti ensi kesänä.



Toiseksi kebabiksi valitsimme perinteisen iskenderin, joka osoittautui molempien suosikiksi. En ole ihan varma miten iskender tehdään Suomessa (muistan kyllä syöneeni todella hyvän iskenderin Hagia Sofiassa), mutta ainakin tässä leipäpalat olivat kastikkeen seassa pehmenemässä. Yleensä en pidä pehmenneestä leivästä, mutta tähän ne sopi hyvin, eikä leipä ollut kuitenkaan liian vettynyt.



Halusimme tietenkin kokeilla myös perinteisiä mezejä ja tilasimme niitä aina ison lautasellisen jaettavaksi. Lautasilla oli usein ezmeä, hummusta, jugurttikastiketta, marinoitua munakoisoa, viininlehtikääryleitä ja salaatteja. Munakoisoa tuli syötyä muutenkin useampaan otteeseen ja pyörtynyt imaami maistui erityisesti.



Konferenssissa söimme seisovasta pöydästä ja valikoimaa oli paljon. Meinasin ihan seota jälkkäripöydässä, mutta hillitsin itseni ja otin vain muutamaa sorttia. Kuvia en kehdannut ottaa kuin yhden, mutta tuo hyytelö oli kyllä lempparini.



Turkissa tunnetusti ymmärretään makeiden herkkujen päälle ja vastaan tuli toinen toistaan koreampia turkish delight -puoteja. Lisäksi näin ruokabloggaajan näkökulmasta olisin halunnut hamstrata pussikaupalla basaareissa myytäviä värikkäitä kuivattuja hedelmiä ja muita houkuttelevia juttuja. Astioista nyt puhumattakaan. Myös mehukojut ilahduttivat monessa kadunkulmassa!



Viimeisenä iltana suuntasimme Galata-sillan kupeessa sijaitsevalle pienelle ruokatorille ja söimme perinteiset kalaleivät. Leivät olivat todella simppelit, eikä vaalean leivän ja paistetun kalan lisäksi välissä ollut kuin hieman salaattia ja sipulia. Jopa kuvassa ollut tomaatti puuttui. Pöydissä oli sitruunamehua ja suolaa, mutta silti leipä olisi mielestäni kaivannut vielä jotain. Ruokapaikat olivat kyllä täynnä paikallista tunnelmaa mataline pöytineen ja penkkeineen. Ja tulipahan testattua todellista paikallista pikaruokaa. Samalla torilla ostimme myös jälkiruuaksi kupillisen minimunkkeja, jotka olivat yltä päältä sokeriliemessä. Huh, mikä kokemus!



Lopuksi voisin vielä hieman kehua Turkish Airlinesin ruokaa. En yleensä varsinaisesti syö lentokoneessa tarjottavaa lämmintä ruokaa, sillä se saa yleensä vatsani kääntymään ympäri jo pelkällä hajullaan. Tällä kertaa tuli poikkeus ja kana kikherneillä ja riisillä oli yllättävän syötävää. Samoin kuin jälkiruoka. Marinoidut munakoisot suorastaan ahmin. Ruokajuomaksi tilasin lemonadea ja paluulennolla tuorepuristettua appelsiinimehua. Taidan tästä lähtien lentää turkkilaisella, jos vaan mahdollista.

Ja Istanbuliin, sinne on pakko päästä joskus omallakin lomalla. Sitten en tee mitään muuta kuin syön!



perjantai 12. helmikuuta 2016

Stroganoff jauhenlihasta



Minun oli tarkoitus tehdä stroganoffia hirvenlihasta, mitä kyllä teinkin, mutta huomasin vasta lihan sulatuksen aikaan, että kimpale olikin jauhelihaa. Ei se mitään, hirvi kuin hirvi. Ja sopii hyvin stroganoffin makumaailmaan. Muutenkin tällaiset ruuat maistuvat nyt talviaikaan.


Stroganoff jauhelihasta


Pilko 1 sipuli ja 2 valkosipulinkynttä. Puhdista ja paloittele 200g tuoreita herkkusieniä. Kuumenna kasarissa tilkka öljyä ja kuullota sipuleita sekä sieniä 5min. Lisää 400g jauhelihaa ja paista kypsäksi. Mausta suolalla, sekä musta- ja valkopippurilla.

Sekoita jauhelihan joukkoon 3rkl vehnäjauhoja ja kääntele hetki. Lisää 6dl vettä ja 5rkl tomaattipyreetä. Anna kastikkeen kiehua hiljalleen 15min. Lisää lopuksi 120g smetanaa ja maista tarvitseeko kastike vielä lisää suolaa. Paloittele 2 suolakurkkua ja sekoita kastikkeeseen tai tarjoa erikseen.

perjantai 5. helmikuuta 2016

Aamupalasuosikki: pehmeä mustikkasmoothie



Kirjoitin muutama viikko sitten smoothieista, ja että erityisesti mansikkainen red berries oli suosikkimakujani. Pian sen jälkeen viime kesän pakastemansikat loppuivat, joten oli pakko siirtyä mustikoihin, joita onneksi löytyy vielä rasiakaupalla. 

Ohje on hyvin viitteellinen, sillä en mittaa mitään aineksia. Tästä määrästä tulee yksi iso smoothie tai kaksi pientä. Sopii hyvin aamupalaksi tai jos annokseen lisätään vielä vaikkapa bagel ja munakokkelia, niin kyseessä onkin jo hyvin ruhtinaallinen aamupala tai lounas. Jos olen arkipäivänä kotona, teen usein tällaisen aamupalan ja lounaan yhdistelmän. Toimii!


Pehmeä mustikkasmoothie


Pilko korkeaan astiaan yksi banaani. Lisää (luomu) omenasosetta 1,5dl ja saman verran jäisiä mustikoita. Kaada joukkoon vielä 1dl kylmää maitoa ja hurauta tasaiseksi sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa maitoa, mikäli smoothie on makuusi liian paksua.

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Gratinoitu tomaattipasta



Koska tomaattipasta on yksi lempi(arki)ruuistani, olen tehnyt sitä ainakin kymmeninä eri versioina. Tämä pasta sai alkunsa, kuten monet muutkin, jääkaapin jämistä, ja päätyi perjantai-illan hemmotteluillalliseksi punaviinin kera. Kätevää!

Kun pasta on gratinoitu uunissa juuston kera, tulee siitä melkein lasagnen korviketta, mutta paljon nopeampaa ja helpompi valmistaa. Eikä tiskiäkään tule samaa määrää. Sekin ihan kätevää.


Gratinoitu tomaattipasta


Tee ensin tomaattikastike: kuori ja paloittele pieniksi paloiksi 1 porkkana, 1 sipuli ja 1 yksikyntinen valkosipuli. Lämmitä kattilassa 1,5rkl oliiviöljyä, lisää 0,5tl kuivattua rosmariinia ja kuullota kasviksia keskilämmöllä 5min.

Laita 5-6 dl pastaa kiehumaan suolaveteen.

Kaada sekaan 1 tölkki tomaattimurskaa, 2rkl tomaattipyreetä ja hieman vettä, jos kastike näyttää paksulle. Anna kiehua hiljalleen noin 20min ja soseuta kastike tasaiseksi. Mausta 1tl oreganolla, 1tl balsamicolla, 1rkl pistaasi- (tai oliivi-) öljyllä sekä maun mukaan suolalla ja pippurilla.

Kaada puolet kastikkeesta isoon uunivuokaan ja lisää valuttu pasta päälle. Sekoita hieman. Ripottele sekaan puolikas nippu basilikan lehtiä ja päällimmäiseksi 2dl juustoraastetta. Kypsennä pastaa 225-asteisessa uunissa niin pitkään, kunnes juusto on hieman ruskistunut.