maanantai 3. elokuuta 2015

Pirteä sitruunapasta


Kesälomareissulta tullessamme luottokorttilasku ei näyttänyt kovin piristäviä lukuja. Heti ensimmäisellä ruokakauppareissulla huolestuttava meno jatkui, sillä jääkaappi oli typötyhjä ja kaupasta piti ostaa kaikkea. Oli siis pienen säästökuurin paikka ja vitsailimmekin, että mikäli meinaamme lähteä syyslomalla matkoille, pitää meidän syödä koko syksy tomaattipastaa. Mutta miksipä ei välillä vaikka sitruunapastaa? Helppoa, nopeaa ja melko edullista. Ainakin jos sattuu olemaan ruuanlaittovalkoviiniä jääkaapissa (vaikkei siellä juuri mitään muuta olisikaan).

Sitruunapasta


Pese yksi sitruuna hyvin, raasta sen kuori ja purista mehu. Jos haluat oikein sitruunaista pastaa, käytä kaikki mehu ja n. 1tl kuorta, jos taas tykkäät vähemmän kirpeästä, niin puolita sitruunan määrä. Laita sitruunamehu ja kuori kattilaan ja lisää 1dl valkoviiniä

Kuumenna seosta ja anna kiehua niin pitkään kunnes neste on hieman haihtunut. Raasta sillä aikaa 50g parmesania. Mausta liemi 1tl hunajalla (tai sokerilla) ja lisää siiten 150g ranskankermaa sekä parmesanraaste. Kuumenna kastiketta niin pitkään, että juusto on sulanut. Maista ja lisää tarvittava määrä suolaa.

Kaada kastike kypsän pastan joukkoon ja sekoita hyvin. Raasta vielä kourallinen parmesania ja lisää pastan joukkoon. Silppua kourallinen basilikaa ja toinen rukolaa ja lisää pastan sekaan. Rouhaise annoksen päälle mustapippuria.

lauantai 1. elokuuta 2015

Jazzeväät eli piknikillä



Viime kesänä Elojazzien yhteydessä aloittanut Jazzpuisto on mielestäni yksi Oulun kesän kivoimpia tapahtumia. Tänä vuonna ilmainen puistokonsertti järjestettiin siis toista kertaa ja tietenkin me olimme paikalla. Sää ei välttämättä suosinut piknikhenkistä tapahtumaa aivan täysillä, mutta voiko tältä kesältä enää muuta odottaakaan?

Eväät maistuu joka tapauksessa, paistoi tai satoi. Suolaiseksi syömiseksi olin tehnyt voisarvia (hieman muunnellen tätä ohjetta, sillä en muistanut tehdä sarvia edellisenä päivänä ja sotkin voin jo taikinan sekaan ja hieman vähensin sen määrää), jotka täytin rukolalla, vuohenjuustolla ja näillä tomaateilla.



Makeana eväänä oli suklaisia mansikka-banaanivartaita, joita minun on pitänyt tehdä jo kaksi vuotta. En tiedä miten voi noin simppelin kokeilun kanssa kestää niin kauan. Vartaat jäljittelevät Las Vegasissa syömiäni herkkuja, jotka maksoivat maltaita ja sulivat lähes 50 asteen helteessä supernopeasti. Se siitä ajatuksesta, että söisit niitä luksushenkisessä vaahtokylvyssä. Sen sijaan vedin vartaani ostarin pihalla, sillä se olisi sulanut autolle kävellessä. Onneksi niitä on superhelppo tehdä kotona.

Ja juomaakin piti olla ja sen suhteen pysyttiin myös reissumuistoissa ja tein ekaa kertaa koskaan lemonadea. Sekin oli älyhelppoa, joskin tein siitä hieman liian makeaa, joten laimensin juomaa lopulta vedellä. Ah, kyllä tuli yli kymmenen vuoden takaiset Iowan leirimuistot mieleen!



Lemonade


Purista kolmesta sitruunasta mehu isoon kulhoon (siivilöi tarvittaessa). Lisää mehuun 1-1,5dl sokeria haluamastasi makeudesta riippuen. Kaada kulhoon 8-10dl vettä lemonaden halutusta vahvuudesta riippuen (minä tein aluksi tuolla pienemmällä määrällä). Sekoittele hieman ja kaada mehu pulloon tekeytymään yön yli.



Mansikkavartaat


Käytä mahdollisimman isoja, tai banaanin kanssa saman levyisiä mansikoita. Poista mansikoilta kannat ja siivuta banaania. Leikkaa varrastikuista sopivan kokoisia. Pujottele vartaisiin vuoron perään mansikoita ja banaanisiivuja.

Sulata vesihauteessa suklaata (maito- tai tummasuklaata) laakealla lautasella ja pienemmässä kulhossa pieni määrä valkosuklaata. Pyörittele vartaa suklaassa ja auta lusikan kanssa suklaata mansikoiden ja banaanien pintaan. Nosta leivinpaperilla päällystetyn alustan päälle. Jäähdytä vartaat jääkaapissa.

Kun suklaa on jähmettynyt, tee pienen lusikan avulla valkosuklaasta raidat suklaan päälle ja nosta sen jälkeen taas jääkaappiin jähmettymään.

torstai 30. heinäkuuta 2015

Kirjaruokaa (ja pizza juureen)


Käykö teille koskaan niin, että luette kirjaa, jonka ruokaan liittyvät yksityiskohdat päätyvät jossain vaiheessa omallekin lautaselle? Tunnetuimpia "ruoka"kirjoja lienee vanha kunnon Viisikko, jossa retkeiltiin ja syötiin retkieväitä vähän väliä. Tosin silloin lapsena munat, kinkut, hedelmäkakut ja inkiväärioluet eivät kovin suuresti kiinnostaneet.

Tällä kertaa oli kuitenkin pakko inspiroitua romaanista. Minulla oli nopeana kesälukemisena Riikka Pulkkisen Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän ja kirjassa syödään useampaankin otteeseen pizzaa, jossa on paprikaa, oliiveja ja aurajuustoa. Pizza pelastaa pahalta maailmalta ja vaikka oma maailmani ei heinäkuussa kovin ankea ole ollutkaan, niin pizzaa tekee aina mieli.

Kokeilin tällä kertaa myös juureen tehtävää pizzapohjaa. Hapanjuuren avulla pohjasta tulee maukkaampi ja ainakin oma pohjani oli myös sopivasti rapea ja sitkeä. Durumjauhoja käytettäessä pizzasta voi saada vieläkin rapeampaa.

Pizzapohja juureen


Aloita taikinan (2 isoa pizzaa) tekeminen jo leipomista edeltävänä päivänä. Sekoita 2dl kädenlämpöistä vettä, 1/4 palaa hiivaa ja 2dl jauhoja. Jätä taikina huonenlämpöön yön yli.

Lisää seuraavana päivänä 1dl vettä, 1/4 palaa hiivaa, 1tl suolaa ja 1,5rkl öljyä. Lisää yhteensä noin 4dl jauhoja, koko ajan taikinaa alustaen. Kun taikina ei enää tartu kulhon reunoihin, ripottele sen päälle vielä hieman jauhoja ja jätä kohoamaan muutamaksi tunniksi.

Kaulitse valmis taikina leivinpaperin päällä kaulimen ja jauhojen avulla. Nosta pohja leivinpaperin kera pellille ja täytä pizza tomaattikastikkeella, juustolla ja haluamillasi täytteillä. Tässä pizzassa oli punaista ja keltaista paprikaa, mustia oliiveja, aurajuustoa ja oreganoa, sekä paistamisen jälkeen rukolaa.

Helppo ja nopea tomaattikastike


Sekoita hyvin 100g tomaattipyreetä, 3/4dl vettä, 1tl sokeria, ripaus suolaa, mustapippuria, 1/2tl oreganoa, 1tl valkosipulijauhetta, 1rkl oliiviöljyä. Anna maustua noin tunti. 



tiistai 28. heinäkuuta 2015

Ribsejä Texasissa: The State Line


Eksyimme reissullamme sen verran Texasin puolelle, että olimme yhden yön El Pasossa. Ja kun Texasissa olimme, oli paikallisia ribsejä pakko päästä maistamaan, oikein kunnolla texas style. Paikaksi valikoitui pienen googlettelun jälkeen motelliamme lähellä sijaitseva The State Line, joka tarjosi meille pienen yllätyksen siinä mielessä, että ravintola sijaitsi juuri osavaltion rajalla ja näin ollen portista sisään astuttaessa oltiinkin New Mexicossa! Paikan baby ribsejä kehuttiin kuitenkin kovasti, joten eipä sillä osavaltiolla niin väliä.



Ravintola oli hauskasti sisustettu vanhoine jukeboxeineen ja cowboy-rekvisiittoineen. Olimme liikenteessä suht aikaisin, sillä halusimme vielä illan päälle ehtiä ennen auringonlaskua kaupungin näköalapaikalle. Saapuessamme paikalla ei ollut juuri muita ruokailijoita, mutta lähtiessä ravintola oli jo puolitäynnä ja lisää tuli koko ajan. 

Tilasimme yhden ribsiannoksen puoliksi, sillä jenkkiannokset ovat tunnetusti isoja. Koska nälkä oli melkoinen, kuolasimme myös alkupala-annoksista slidereiden perään ja tilasimme yhden slider-annoksen naudan brisketillä. Ruoka tuli pöytään todella nopeasti ja saimme aloittaa mässäilyn.



Sliderit olivat ihanan yksinkertaisia ja mukana tullut kastikekippo takasi makunautinnon. Ihan maailman pehmeintä brisketlihaa se ei ollut, mutta hyvää kuitenkin. Ja sitten ribsien kimppuun! Annoksessa oli lisäksii maalaistyylistä perunasalaattia, coleslawta ja papumössöä, johon ihastuin ensimmäistä kertaa. Nam!

Itse ribsit olivat herkulliset. Söimme alkavasta ähkystä huolimatta annosta nopeasti poskiimme, sillä tämä oli vasta ensimmäinen ribsiannos tällä reissulla. Myös muut lisukkeet olivat hyviä, muutkin kuin se papuhomma. Lopulta jouduimme kuitenkin luovuttamaan emmekä saaneet full rackia syötyä kahteen pekkaan. Mahat täynnä vyöryimme takaisin Texasin puolelle.


sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Fiesta Burger Albuquerquen tapaan



Joskus on hyvä katsoa telkkarin ruokaohjelmia sillä silmällä. Erityisesti, jos sattuu tykkäämään rennosta ruuasta ja kyseessä on Man v. Food. Ei sillä, että syöntikilpailujen kaltaiset mätöt kiinnostaisi kovin paljoa, mutta joskus ohjelmista saa kivoja vinkkejä muuten uppo-outoihin kaupunkeihin, kuten Albuquerqueen.

Olin valinnut etukäteen ravintolaksemme Frontierien, sillä se tarjoaa edullista perusruokaa, mutta New Mexicon omalla twistillä: vihreällä chilikastikkeella. Paikka on suht iso ja siellä tilataan pikaruokalamaisesti tiskiltä ja ruoka haetaan omalla vuoronumerolla avokeittiön luukulta, mutta muuten tila on ravintolamainen, tai oikeastaan maalaismummolamainen. Toisaalta siinä on myös dinerhenkeä. Todellinen sekoitus paikka ainakin on, ja varmasti täynnä opiskelijoita, sillä New Mexicon yliopiston suuri kampus sijaitsee ihan vieressä.



Minä valitsin listalta fiesta burgerin, sillä mikä tahansa kiinnosti missä oli mukana vihreää chilikastiketta ja hampurilainen nyt on vaan aina hyvä valinta. Mies sen sijaan päätyi burritoon ja annoskateuteen. Mutta jos annoksen koossa oltaisiin kilpailtu, niin burritoannos näytti ensisilmäyksellä suorastaan syöntihaasteelta, vaikka onneksi se osoittautui vain optiseksi harhaksi ja selvisimme annoksesta ihan kunnialla.



Burrito oli siis ihan jees, sellainen kuin burritot yleensäkin. Mutta burgeri, se oli harvinaisen hyvä! Vihreä chilikastike sopi hampurilaiseen tosi hyvin ja lisäksi tämä oli ketjupaikoista poiketen grillihampurilaismainen. Hintaa taisi olla joitakin dollareita, joten annos ei ollut kovin suuri, mutta toki kylkeen olisi voinut halutessaan tilata vaikka nachoja.

Näitä hampurilaisia oli pakko kokeilla myös kotona. Tein etukäteen maissitortilloista nachoja ja pico de galloa ja hampurilaissämpylät sekä vihreä chilikastike olivat reissutuliaisia (kyllä, raahaan aina yhden paketin ihania perunasämpylöitä mukanani!). Fiesta burgerin väliin tulee grillissä paistetun jauhelihapihvin lisäksi cheddaria, sipulia ja salaattia, sekä tietenkin sitä chilikastiketta.



Valutin kastiketta hetken aikaa siivilässä, jotta se olisi paksumpaa ja pysyisi paremmin hampurilaisen välissä. Pihvitaikinan maustoin grillihenkeen savupaprikajauheella, valkosipulilla ja sinappijauheella. Alkuperäisessä fiesta burgerissa salaatti ja cheddar on silputtuna, omassani juusto sulatettiin pihvin päälle jo grillissä. 

torstai 23. heinäkuuta 2015

Blogipiknik ja Limoncello-juustokakku



Oululaisten ruokabloggaajien Instagram-tilejä (tai #foodblogoulu:a) seuraavat huomasivat varmasti eilen, että piknikhuovat levitettiin perinteisesti Ainolan puistoon ja feedit täyttyivät hetkessä kesäisistä ruokakuvista. Siitäkin huolimatta, että tällä kertaa kokoonpano oli pienimmillään sitten aikoihin, sillä heinäkuisesta kesäillasta pääsi nauttimaan vain yhden käden sormet kattava poppoo. Blogillisista herkuttelijoista mukana olivat Aina nälkä-Milla, Pastanjauhajien Rosmariini ja Peruspöperöä-Virpi.

Huonosta sääennusteesta huolimatta aurinko paistoi sen verran kivasti, että huomasimme melkein heti, kun puiden varjot olivat kääntyneet piknikseurueemme ylle, joten ahkerasti paikkaa vaihtamalla pääsimme nauttimaan kesäfiiliksestä ihan täysillä. Ja ruokaakin oli tottakai: pastasalaattia, tapenade-fetatahnaa patongin kera, ilmakuivattua kinkkua ja melonia, marjasalaattia, kinderpiirakkaa ja limoncello-juustokakkua. Piknikjuomina oli tällä kertaa Mimosa-drinkit, Belvoirin Raspberry Lemonande ja lentokonekokoiset kokistölkit.



Itse leivoin piknikiin viime kesän Italian reissun tuliaisina tulleesta Limoncellosta juustokakkua, vaikka se onkin hieman haasteellinen kesäkeleissä. Kuljetin kakun metallisessa uunivuoassa ja käärin kelmun ja vuoan väliin kylmäkalleja, joten lopulta kakku säilyi ihan hyvänä jälkiruokaosuuteen asti. Ja Limoncello-juustokakku oli muuten hauska yhdistelmä kinderpiirakan ja raikkaiden marjojen kera!



Limoncello-juustokakku


Murustele pohjaa varten 200g digestivekeksejä ja hienonna ne jauhomaiseksi esimerkiksi sauvasekoittimen avulla. Sulata 100g voita ja sekoita se tasaisesti keksijauhon sekaan. Painele pohjataikina tiiviisti leivinpaperilla vuoratun pienen (26x20) uunivuoan pohjalle (tai irtopohjaiseen kakkuvuokaan). Laita jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi.

Laita 5 liivatelehteä kylmään veteen. Vatkaa 2dl kermaa pehmeäksi vaahdoksi. Sekoita toisessa astiassa 200g notkistettua maustamatonta tuorejuustoa, 1,5dl sitruunatahnaa, 1dl Limoncelloa ja 1dl tomusokeria. Yhdistä kermavaahto ja tuorejuustoseos ja vatkaa niitä hetki. 

Purista esim. juomalasiin puolikkaan sitruunan mehu ja lisää siihen muutama ruokalusikallinen vettä. Kuumenna neste mikrossa. Purista kylmässä vedessä liuenneet liivatelehdet ja lisää kuumaan sitruunamehuun. Kaada sitruunamehuseos ohuena nauhana täytteen sekaan koko ajan vatkaten.

Kaada täyte pohjan päälle ja anna kakun hyytyä jääkaapissa yön yli. Koristele kakku seuraavana päivänä tummalla suklaalla ja valkosuklaalla.

Kakkuun katsottu mallia täältä.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Sipuli-korianterisalaatti tacoille



Kirjoitin aikaisemmin ihastuneeni Amerikan matkalla tacoihin, joten tietenkin niitä piti tehdä myös kotona. Food truckien tacotarjontaa oheistaa yleensä jännittävän näköiset muovipullot ja -ämpärit, joiden sisältä omien tacojen päälle voi lisätä mausteita ja höysteitä. Yleensä aina tarjolla on raikasta sipuli-korianterisalaattia, joten Losin tacoja fiilistellessä samaista salaattia piti tehdä myös kotona. Ohje on todella yksinkertainen ja toimii tacoille aivan mielettömän hyvin!

Sipuli-korianterisalaatti


Silppua 3-4 kevätsipulia (vähintään keskikokoista) ja ota mukaan myös vihreitä varsia. Laita sipulit kulhoon ja purista päälle yhden limetin mehu. Ripottele päälle hieman sokeria (n. 1tl) ja suolaa (n. 1/4-1/2tl). Silppua puolikas nippu korianteria ja sekoita sipulien joukkoon. Anna maustua hetki jääkaapissa.