maanantai 30. syyskuuta 2013

Ruusukaali on niin pop!

Ruusukaalisesongin aikana tulee tehtyä yhä enemmän ruusukaaliruokia, sillä tajusin viime talvena että ruusukaali on hyvää. Ruusukaalia sisältäviä ohjeita on viime aikoina ilmestynyt blogissa jos toisessakin ja tässä keittiössä on testailtu tähän mennessä kahta (ja lisäksi sitä viime talven lempparia).


Hannele oli tehnyt hieman kirpsakkaa ja rapsakkaa salaattia, jossa oli mukana myös pehmeää avokadoa. Ilmakuivattu kinkku, lime ja avokado sekä ruusukaali samassa salaatissa toimivat ehdottomasti hyvin! Niin ja olihan tässä parmesaaniakin!


Kotiharmin rakkaus oli syttynyt ruusukaalipastaan. Ohjeessa ruusukaalit paahdetaan uunissa ja tarjoillaan paahdettujen pekaanipähkinöiden sekä aurajuustoisen pastan kera. Ei voi sanoa muuta kuin nam! Miehen mielestä tämä oli paras ruusukaaliruoka koskaan.   



Myös Milla oli tehnyt ruusukaalilisäkettä, parmesanilla kuorrutettuna. Se menee testiin huomenna, ei voi olla muuta kuin hyvää!

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Peruna-fondant Cono Surin kilpailussa


Näin syksyllä kaikki blogikilpailutkin ovat palanneet kesälomiltaan ja ruokabloggareille on järjestetty useampikin hauska kilpailu. Osallistuin tällä varsin vaatimattoman näköisellä peruna-fondantilla Cono Surin kilpailuun, viime vuonna sentään olin satsannut väreihin pohjoisen punajuuripizzan muodossa.

Haasteena oli pohjoismainen resepti, jonka pääraaka-aine olisi joko lohi, lammas, omena tai peruna. Valitsin itse perunan, sillä arvelin sen olevan kaikkein epäsuosituin. Ja lisäksi ihmisten nykyinen perunakammo on hauska haaste perunan tylsän ulkonäön lisäksi.

Peruna-fondant sopii alkuruuaksi tai pääruuan lisukkeeksi. Maistui loistavalle ainakin salvialla ryyditetyn villisian alkuruokana ja lisukkeenakin. Peruna-fondantia pääsee äänestämään tästä ja muita kilpakumppaneita ja upeita reseptejä kurkkimaan tästä.

Äänestäneiden kesken Cono Sur arpoo kirjapalkintoja ja äänestyksessä parhaiten pärjännyt blogi pääsee esittelemään taitojaan Tukholmassa järjestettävään finaaliin, jossa on osallistujia Suomen lisäksi Ruotsista ja Norjasta. Koko kilpailun voittaja pääsee matkustamaan Chileen ja tutustumaan Cono Surin viinitilaan. Palkinto on aivan mieletön!


4 keskikokoista puikulaperunaa
3/4dl täysmaitoa
1rkl voita
ripaus suolaa
50g parmesania
4 siivua pekonia
2 keltuaista

200g pinaattia
2 valkosipulinkynttä
1,5rkl voita
1,5rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria


Peruna-fondant: Kuori perunat ja paloittele muutamaan osaan. Keitä perunat kypsäksi ja muussaa. Lisää 1rkl voita ja 3/4dl täysmaitoa ja sekoita muussiksi. Mausta ripauksella suolaa.

Paista pekonit rapeahkoiksi. Voit pilkkoa pekonit ennen paistamista tai murustella paistamisen jälkeen. Kaikkein pienintä ja samankokoista silppua saat, kun pakastat pekonit ja paloittelet jäisenä.

Sekoita pekonit muussin joukkoon. Raasta parmesan-juusto ja sekoita myös se muussin joukkoon. Lisää vielä kaksi keltuaista ja sekoita.

Annostele muussi neljään metallirengasmuottiin leivinpaperilla päällystetyn uunipellin päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 15min, kunnes pinta on ruskistunut ja muussi kohonnut hieman.

Anna jäähtyä hetki ja irroita metallirenkaat varovaisesti veitsen avulla.

Paistettu pinaatti: Raasta valkosipulinkynnet. Lämmitä pannulla voi ja oliiviöljy. Kuullota valkosipulit nopeasti ja lisää pinaatit. Kääntele pinaatteja muutama minuutti. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Viinisuosituksena annoksellani on Cono Sur Bicicleta Riesling.

lauantai 28. syyskuuta 2013

Ihan parhaat rosmariiniranskikset




Jauhan taas ranskalaisista, pyydän anteeksi. Tästä ei pitänyt tulla postausta, joten en edes yrittänyt tarkkailla mittoja ja lämpötiloja. Mutta kun näistä tuli täydellisiä ranskalaisia, niin pakko oli kesken aterian napata kuva ja yrittää nyt muistella mikä olikaan niiden paistolämpötila.

Lisäksi pidin perunoita tällä kertaa kylmässä vedessä ennen maustamista, joten ehkä sekin vaikutti, että näistä tuli täydellisen rapeita. Ja rosmariinilla maustettuja, mmmm.

Rosmariiniranskikset: Kuori puikulaperunoita (itsellä 5 perunaa). Leikkaa perunoista enimmät pyöreät reunat pois, viipaloi perunat ja leikkaa vielä ranskalaisiksi. Anna perunoiden olla kylmällä vedellä täytetyssä kulhossa vähintään puoli tuntia.

Sekoita mausteseos: pieni tuoretta rosmariinia pieneksi silpuksi (n. 1tl), lisää mustapippuria (n. 1tl) ja 1rkl maissitärkkelystä. Voit lisätä myös muita mausteita. Nosta ranskalaiset talouspaperin päälle valumaan ja kuivaa painellen myös päältä. Laita mausteseos muovipussiin ja lisää perunat, sekoita.

Kuumenna paksupohjaisessa kattilassa paistoöljyä (esim. rypsiöljyä) n. 7dl. Kun öljyn lämpötila on noin 170 lisää 1/3 perunoista reikäkauhan avulla. Paista niin pitkään kunnes perunoiden reunat ovat hieman ruskistuneet, mutta perunat ovat vielä kellertäviä. Nosta talouspaperille valumaan ja lisää suolaa maun mukaan.

perjantai 27. syyskuuta 2013

Soija-toffeepulla


Alpro järjesti Blogiringin bloggareille kilpailun, jossa tulisi käyttää Alpron juomia luovalla tavalla leivonnassa tai ruuanlaitossa. En ole koskaan kokeillut soijasta, riisistä tai vaikka mantelista valmistettuja juomia, joten haaste oli todella herkullinen.

Ja herkullinen Amerikka-henkinen toffeepulla siitä sitten syntyi, Alpro Soya -juomaa hyödyntäen. Äänestämään pääsee tästä, mikäli toffeepullani kutkuttaa virtuaalisia makuhermoja!

Taikina: Lämmitä 2,5dl Alpro Soya -juomaa. Murustele sekaan 25g hiivaa. Lisää vielä ripaus suolaa, 1dl sokeria ja yksi kananmuna ja sekoita. Lisää taikinaan 4dl vehnäjauhoja ja sen jälkeen 50g sulatettua voita.

Alusta taikinaan vielä toiset 4dl vehnäjauhoja ja jatka alustamista niin pitkään kunnes taikina irtoaa kulhon reunoilta (käy kaikkein helpoiten yleiskoneen veivaamana). Anna kohota kaksinkertaiseksi.

Toffeekastike: Lämmitä kattilassa 3rkl dulce de lecheä (paksua kinuskia, lasipurkissa). Kun kinuski on hieman lötkistynyt, lisää 2rkl Alpro Soya -juomaa. Kuumenna vielä sen verran että juoma sekoittuu kinuskiin ja nosta jäähtymään.

Mikäli haluat pullien päälle valuvaa toffeeta vielä paistamisen jälkeenkin, tee kaksinkertainen määrä.


Leipominen: Kaulitse taikinasta suorakaiteen mallinen levy. Levitä levyn päälle 25g pehmeää voita. Pieni 1,5dl pekaanipähkinöitä ja ripottele 2/3 pähkinöistä levyn päälle. Pyörittele levy rullaksi ja leikkaa se 10 osaan.

Nostele pullat pieneen uunivuokaan. Pullien väliin kannattaa jättää hieman tilaa, sillä ne kohoavat vielä yhteen. Anna kohota vähintään puoli tuntia. Kaada sen jälkeen pullien päälle toffeekastiketta (puolet kastikkeesta, mikäli teit sitä kaksinkertaisen määrän) ja ripottele loput pekaanipähkinät.

Paista 200-asteisen uunin alatasolla 12-15min. Varo ettei toffee pääse palamaan. Pähkinät saavat tummua hiukan, sillä ne muuttuvat kivan karamellisoituneiksi!

Yhteistyössä Alpro

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Sushia Oulussa: Tomo ja Yuki

Minä rakastan sushia. Olen viime vuosina tehnyt sitä huomattavasti enemmän kotona kuin hakenut valmiina tai syönyt ravintolassa. Syynä on lähinnä vain muutto laitakaupungille ja työskentely keskustan ulkopuolella. Kun olin töissä keskustassa, hain luonas-sushia usein silloin kun hain ylipäätään jotain lounasta. Tomon lounaspaketti tuli siis hyvin tutuksi.

Jos en ihan väärin muista niin keskustan toinen sushi-ravintola Yuki aukaisi ovensa alle vuosi sitten. Kävin jo keväällä syömässä lounasta kyseisessä paikassa, mutta näemmä postaushitauteni on saanut uusia ulottuvuuksia. Noh, ehdimpä tässä välissä käymään "uudessa" Tomossa, joka muutti siis Stockmannilla käytävän toiselle puolelle (ja vanha tuttu Kauppahallin piste sulki kai ovensa jo aikaa sitten?).



Tomon lounasannokset olivat muuttuneet sitten viime näkemän ja mielestäni parempaan suuntaan. Annoksessa oli sopivasti syötävää ja vaihtoehtojakin oli useampi. Lisäksi Tomossa on miellyttävä ympäristö, vaikka pidänkin yleisesti ottaen enemmän katutasossa olevista ravintoloista (tunnelman vuoksi).

Uusi tulokas Yuki sen sijaan on katutasossa, mutta ehkä ravintolan sisustus ei ole niin kiva kun voisi olla. Lähinnä itseäni häiritsee ne pöydät ja samettiset tuolit, jotka eivät näytä oikein kuuluvan sushi-ravintolaan. Makuasioita tietenkin. 



Itse ruoka-annos (ei lounasannos) oli perushyvä ja erityisesti minua viehätti pieni salaatti, jota en ollut maistanut muualla. Saimme annokset lounasaikaan nopeasti ja sinällään kokemus oli positiivinen, vaikka itse sushi ei ollut mitenkään yllättävää (tarvitseeko kaiken aina ollakaan?). Tosin Yukin lista vaikutti monipuoliselle nopeasti silmäiltynä ja paikkaa pitää testata uudelleen paremmalla ajalla. Tiedä vaikka niitä yllätyksiäkin tulisi vastaan. Sen pienen salaatin lisäksi siis.

Sushia saa Oulusta myös muutamasta muusta paikasta (sai ainakin ennen) ja yhteen aikaan hain lounaspaketteja myös Royal Gardenista, joka on paremmin tunnettu kiinalaisena ruokapaikkana.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Vain kasvisnuudelikeitto



Arkiruoka on joskus niin arkista, ettei sitä viitsisi muulloin syödä, tiedättehän? Silloin kun jääkaapissa ei ole periaatteessa mitään, voi kaikesta huolimatta yrittää tehdä nuudelikeittoa. Tämä on vaatimaton nuudelikeitto, mutta sellaisenaan varsin kelpo arkiruoka ja lämmittää kivasti syksyllä. Viikonloppuisin voi sitten panostaa hieman enemmän, jos jaksaa.

Kasvisnuudelikeitto: Pilko yksi kevätsipuli varsineen, pieni pala varhaiskaalta sekä suikaloi yksi porkkana esim. kuorimaveitsen/juustohöylän avulla. Lämmitä kattilassa luraus seesamöljyä ja kuullota kasvikset.

Lisää kattilaan 7-8dl vettä ja purista sekaan yhden limetin mehu. Mausta liemi lihafondilla, 1tl tomyum-tahnalla, chilihiutaleilla ja ripauksella sokeria. Anna kiehua muutama minuutti.
Lisää keittoon kaksi annosta nuudeleita ja kiehauta minuutti tai kaksi (nuudeleinen kypsymisajasta riippuen). Silppua tuoretta korianteria ja lisää keittoon juuri ennen tarjoilua.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Aura-korvasienipiirakka


Olen ollut aikuisiällä vain kerran sienestämässä ja se oli korvasienimetsässä. En löytänyt yhtään. Pahuksen sienet olivat niin maaston värisiä, etten huomannut niitä ollenkaan (tai sitten haaveilin liikaa). Nämä sienet ovat äitin ja isän keräämiä ja käsittelemiä. Minä olen poiminut ne vain pakkasesta.

Pohja: Sekoita 100g pehmennyttä voita pieninä paloina, 2,5dl vehnäjauhoja ja ripaus suolaa. Nypi tasaiseksi taikinaksi. Lisää vielä n. 1rkl vettä ja sekoita taikinaksi.

Täyte: Huuhdo 2,5dl käsiteltyjä korvasieniä. Pulko puolikas punasipuli. Kuumenna pannulla nokare voita ja kuullota sipulit. Lisää korvasienen palat ja kypsennä pannulla niin pitkään kunnes sienistä irtoava neste on haihtunut. Mausta suolalla ja pippurilla.

Sekoita 100g smetanaa, 2,5dl täysmaitoa ja 2 kananmunaa. Painele piirakkataikina vuokaan ja paista 180-asteisessa uunissa 5 minuuttia. Kaada sieni täyte ja neste pohjan päälle. Murustele päälle vielä 50g aurajuustoa. Paista vielä n. 25 minuuttia.

perjantai 20. syyskuuta 2013

Pumpkin Soup


Ostin muutama viikko takaperin ruokakauppareissulla heräteostoksena kurpitsan. Se oli niin kaunis, että otin sen miettimättä mukaani. Kotona se odotti jääkaapissa päivän jos toisenkin päätymistä kurpitsakeittoon ja -piirakkaan. Myöhemmin etsin tietoa kurpitsan lajikkeesta ja selvisi, että kyseessä on japanilainen talvikurpitsa, hokkaido. Kuulostaa suorastaan runolliselle kurpitsa-amatöörin korvissa!

Kurpitsakeitto: Kahteen annokseen menee noin puolikas Hokkaido-kurpitsa, yhteensä 7-8dl kurpitsakuutioita. Sitä en osaa sanoa, miten kurpitsaa tulisi pilkkoa tyylikkäästi, mutta kannattaa ainakin varoa sormiaan. Hypätään suoraan siihen vaiheeseen, että kurpitsa on kuorittu, siemenet poistettu ja loppuosa paloiteltu pienehköiksi kuutioiksi.

Pilko vielä yksi banaanisalottisipuli ja raasta yksi iso valkosipulin kynsi. Kuumenna kattilassa 1rkl voita ja kuullota sipulit. Lisää kurpitsakuutiot ja kääntele muutama minuutti. Lisää 5dl kanalientä ja mausta mustapippurilla, timjamilla ja chilihiutaleilla. Anna kiehua niin kauan kunnes kurpitsat ovat pehmenneet.

Surauta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella. Lisää keittoon tarvittava määrä vettä. Itse lisäsin n. 1,5dl. Lisää vielä 1dl kermaa, vaahdotettuna tai ilman, sekä suolaa maun mukaan.



keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Sitruunainen kanapastasalaatti


Tämän salaatin idea tuli aikoinaan bongattua Pinterestistä. Epäilin kyllä salaatin makua ja konseptia tätä tehdessäni, mutta lopputulos oli yllättävä: ihanan kirpeä mutta täyteläinen kanapastasalaatti. Kannattaa kokeilla! Koristeena olevista sitruunoista saa vielä lisäpotkua omaan annokseen.

Sitruunainen kanapastasalaatti: Marinoi kahta kanafilettä soijakastikkeesta ja maissitärkkelyksestä sekoitetussa liemessä, noin 10min. Paista kanafileet pannulla öljyssä. Anna levätä hetki foliossa. 

Raasta yhden sitruunan kuori. Paloittele kana sen jälkeen kuutioiksi ja siirrä taas pannulle. Pyörittele kanoja hetki ja lisää sitten 100g ranskankermaa ja purista yhden (pienen) sitruunan mehu. Lisää myös sitruunan kuoriraaste. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Keitä 100g nuudeleita ohjeen mukaisesti. Leikkaa keitettyjä nuudeleita saksilla lyhyemmiksi, niin salaatti on helpompi sekoitaa. Sekoita kanakastike ja nuudelit. Raasta sekaan hieman parmesania. Leikkaa kourallinen kirsikkatomaatteja puoliksi ja lisää salaattiin. Silppua nippu persiljaa ja sekoita.

Anna salaatin tekeytyä yön yli jääkaapissa. Ota huoneenlämpöön noin 15min ennen tarjoilua, jotta salaatti ei ole yhtenä klönttinä. Sekoita joukkoon vielä hieman oliiviöljyä ja lisää päälle persiljaa.

Koristele sitruunan lohkoilla/siivuilla.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Salvia(villi)possu ja marsala-kastike


Löysin villisikapaistin Lidlin pakastealtaasta ja mielenkiinnosta nappasin sen mukaani. En muista varsinaisesti maistaneeni villisikaa aikaisemmin saati että olisin laittanut sitä itse. Pohdiskelin, että salvia sopinee villisialle yhtä hyvin kuin tavalliselle possulle ja marsala-viinistä tehty kastike on vaan niin hyvää, ettei voi mennä pieleen. Eikä mennyt, vaan tuli herkkua!

Villisikapaisti: Ota isohko pala alumiinifoliota ja asettele villisian paisti (n. 600g) sen keskelle. Rouhi paistin päälle ja sivuille hyvää suolaa (esim. himalajansuolaa). Rouhi paljon mustapippuria. Liimaa paistin päälle ja sivuille 8-10 salvian lehteä.

Työnnä paistin sisään lihamittari ja kääri folio paistin ympärille. Nosta paisti uunivuokaan ja kypsennä 180-asteisessa uunissa, kunnes lihan sisälämpötila on 70 astetta. Nosta liha uunista, anna tekeytyä hetki ja leikkaa siivuiksi (voit laittaa vielä siivutkin folion sisään tekeytymään kastikkeen ym. valmistamisen ajaksi).

Marsala-kastike: Kuumenna pannulla yksi lihaliemikuppi. Lisää 4dl marsala-viiniä, oksa rosmariinia ja muutama salvian lehti. Anna kiehua hiljalleen noin 10 minuuttia. Poista yrtit ja sekoita kastikkeen joukkoon 1rkl voita.

perjantai 13. syyskuuta 2013

Tacos de Carnitas



Carnitas, meksikolainen pulled pork, tuli tutuksi länsirannikon road tripillä. Pienet lihapalat ovat tyypillistä tacojen täytettä. Mieleen tulee kotoinen karjalanpaisti, mutta hieman eri mausteilla. Ohjeessa oleva vaahterasiirappi ei varmasti ole niitä perinteisimpiä carnitasin ainesosia, mutta tuo kivasti makeutta.

Tarjoa carnitas esimerkiksi pehmeiden maissitortillojen, pico de gallon, avokadolohkojen, chilikastikkeen ja ranskankerman kera.


Carnitas: Paloittele 500-700g porsaan kassleria keskikokoisiksi paloiksi. Pilko 1-2 chilipalkoa ja 5 valkosipulinkynttä. Lämmitä pannulla öljyä ja lisää lihat pannulle. Kääntele lihoja hetki, kunnes niiden pinta on saanut hieman ruskeaa väriä. Lisää chilit ja valkosipulit ja paista hetki. Kaada pannulle lihojen päälle 2-3rkl vaahterasiirappia ja paista 1-2min.

Kaada uunivuoan pohjalle 1/2-3/4dl soijakastiketta sekä 1-1,5dl vettä, sekoita. Kaada lihat liemineen uunivuokaan. Paista 150-asteisessa uunissa muutaman tunnin ajan. Mikäli käytät kantta (tai foliota vuon päällä), eivät lihat kuivu.

Kun lihat ovat murean kypsiä, nosta pois uunista. Riko lihat haarukalla pieniksi paloiksi uunivuoassa. Peitä vuoka kannella/foliolla ja anna tekeytyä n. 20min.  Liha imee lientä ja saa makua.



keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Pico de Gallo



Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Minulle korianterinen tomaattisalsa on ollut pebreä siitä lähtien kun asustin muutaman kuukauden Espanjassa chileläisten kämppisten kera. Sitä ennen olisin nimittänyt sitä tomaattisalsaksi. Meksikolaisittain kyseinen tomaattilisuke on pico de gallo. Valmistustapa ja -ainekset lienevät kaikissa tapauksissa suurin piirtein samat. Ja jos sitä on jossain tarjolla, sitä on saatava, aina. Tomaatti, korianteri ja lime on ihan parasta!

Pico de Gallo


Poista puolikkaasta (punaisesta) chilistä siemenet ja pilko pieniksi paloiksi. Pilko yksi banaanisalottisipuli. Lisää chilit ja sipulit kulhoon ja purista päälle yhden limetin mehu. Pilko puoli nippua korianteria ja lisää kulhoon.

Puolita rasiallinen (250g) luumukirsikkatomaatteja ja poista siemenet. Pilko tomaatit pieniksi kuutioiksi ja lisää kulhoon. Ripottele päälle 1tl sokeria. Rouhaise suolaa ja sekoita salaatti. Anna tekeytyä jääkaapissa vähintään tunti. 

maanantai 9. syyskuuta 2013

Pekonilla höystetty kanttarellimuhennos



Kanttarellimuhennos ilmaantuu blogiin jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä, tällä kertaa pekonilla höystettynä. Se jos mikä on syksyn lohturuokaa: sieniä, pekonia ja sipulia sidottuna yhteen tilkalla kermaa.

Ja jos vielä tekee lisukkeeksi näitä uusia perunoita parmesanjuustolla ja lisää perunoiden sekaan makeita kirsikkatomaatteja, niin sitten on pahan maailman vastustusruoka kasassa. Varoitus: tätä ei jaksa syödä isoa lautasellista.

Kanttarellimuhennos: Puhdista ja paloittele kanttarelleja (niin, että pilkottuna sieniä on noin 4dl). Pilko yksi banaanishalottisipuli ja paketillinen pekonia. Laita pekonit pannulle ja heti kun rasvaa on irronnut lisää myös sipulisilppu. Pyörittele pekoneja ja sipuleita niin pitkään kunnes pekoni on hieman ruskistunut ja rapeutunut.

Lisää sienet ja vähennä lämpöä. Paista niin pitkään, kunnes sienien neste on haihtunut. Lisää 1dl kermaa ja rouhaise sekaan mustapippuria. Mausta tarvittaessa ripauksella suolaa.

lauantai 7. syyskuuta 2013

Pizza katkarapusalaatilla a la Ostia



Lomailimme edellisenä kesänä Roomassa ja kävimme myös paikallisjunalla rantakaupunki Ostiassa. Lähtiessä söimme palaset painon mukaan ostettavaa pizzaa eräässä kansankuppilassa. Valitsin omaksi palakseni pizzan, jonka päällä oli salaattia ja katkarapuja. Sekä jotain hyvää kastiketta. Myöhemmin sain kuulla, että kyseessä on salsa rosa.

Salsa rosalla löytyy netistä majoneesipohjaisia kastikkeita, mutta en ole varma, kuinka italialainen tämän oma versioni on. Maku on ainakin hyvin samantyyppinen kuin Italiassa syömässäni katkarapupizzassa. Tätä(kin) pizzaa kannattaa syödä viinin kera, vaikkapa valkoisen.



Salsa rosa: Sekoita keskenään 3rkl majoneesia, 1rkl ketsuppia, 0,5tl dijon-sinappia ja 0,5tl worchester-kastiketta. Mausta muutamalla tipalla tabascoa ja ripauksella suolaa. Purista joukkoon puolikkaan appelsiinin mehu ja sekoita hyvin.

Pizza: Leivo pieni pellillinen pizzaa. Käytä tomaattikastikkeena esimerkiksi tätä ja mausteina ainakin mustapippuria, oreganoa ja tuoretta basilikaa. Lado tomaattikastikkeen päälle mozzarellasiivuja. Paista pizza kypsäksi 225-asteisessa uunissa.

Sulata haluamasi määrä katkarapuja. Purista rapujen päälle hieman sitruunaa ja rouhaise suolaa. Lisää lopuksi hieman oliiviöljyä. Pilko kimppu makeaa friseesalaattia. Lisää salaatti hieman jäähtyneen pizzan päälle. Tiputtele lusikalla salsa rosaa salaatin päälle ja lisää lopuksi katkaravut.


torstai 5. syyskuuta 2013

Caramel Apple Crisp


Caramel apple crisp on suosittu amerikkalainen jälkiruoka ja meillä kotoisammin kaura-omenapaistos. Jälkiruokien olennainen ero lienee siinä, että amerikkalainen versio on makeampi ja rasvaisempi (ylläri). Testasimme caramel apple crispiä Denny'sin diner-hengessä ja siitä tuli kerralla yksi lempijälkkäreistä.

Omenat: Kuori ja lohko/siivuta kaksi Granny Smith -omenaa ja laita ne kulhoon. Purista päälle hieman sitruunamehua. Lisää 1rkl sokeria, 0,5rkl jauhoja ja 0,5tl kanelia. Sekoita ja lado omenat uunivuokaan.

Kuorrute: Sekoita 0,5dl jauhoja, 0,5dl fariinisokeria, 0,5dl kaurahiutaleita ja 0,5dl sulatettua voita. Levittele omenoiden päälle.

Kastike: Lämmitä kattilassa 4rkl kinuskia (dulce de lecheä). Kun kinuski alkaa löystymään, sekoita joukkoon 2-3rkl maitoa. Lämmitä seosta sen aikaa että se sulautuu tasaiseksi. Valele lusikan avulla 2/3 kastikkeesta paistoksen päälle ja säästä loput koristeluun.

Paista 180-asteisessa uunissa puolisen tuntia. Tarjoile bourbon vanilla -jäätelön kera.


Rahkaherkku brunssipöytään



En ole pitkään aikaan tehnyt itse brunssia, mutta tein aamupalaksi rahkaherkkua, joka sopisi ehdottomasti juuri brunssipöytään. Tai jälkiruuaksi. Rahkaherkun voi koota kulhoon tai annosmaljoihin.  Tästä määrästä tulee noin neljä annosta.

Rahkaherkku: Vatkaa 2dl vispikermaa löysäksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon 200g maitorahkaa ja mausta 1-2rkl sokerilla ja 0,5tl luomuvaniljatahnalla. Kuori kaksi persikkaa, paloittele ja lisää rahkan sekaan.

Annostele rahka maljoihin. Kaada päälle vaahterasiirappia ja ripottele hasselpähkinärouhetta. Koristele pensasmustikoilla ja persikan lohkoilla.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Bourbon Vanilla Ice Cream


Viskillä pehmitetty täyteläinen vaniljajäätelö on ihan ehdoton jälkiruokien kruunaaja. Ostimme pullon Jack Danielsia näitä ihania ribsejä varten, mutta viski sopii yllättävän moneen ruokaan pieninä annoksina. Vaniljajäätelö on kai yksi klassisimmasta päästä.

Bourbon Vanilla -jäätelö: Vatkaa kolmea luomukananmunaa muutama minuutti. Lisää hiljalleen 1dl sokeria edelleen vatkaten ja jatka vatkaamista vielä n. 5min. Sekoita joukkoon 1tl luomuvaniljatahnaa ja 1,5rkl viskiä. Lisää vielä 2dl maitoa ja sekoita.

Vatkaa 2dl kermaa hieman löysäksi vaahdoksi. Sekoita vaahto jäätelömassaan. Pyöritä massaa jäätelökoneessa ohjeen mukaisesti ja pakasta jäätelö ilmatiiviissä rasiassa.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Denny's: avokadoburgeri ja caramel apple crisp

Länsirannikon road tripin aikana ehdimme testata yhden jos toisenkin ketjuravintolan. Denny's oli listallamme jo alun perinkin ja päätimme testata paikan kehutut hampurilaiset San Luis Obispossa. 


Valitsimme listalta avokadoburgerin ja bourbon bacon burgerin sekä myöhemmin vielä jälkkäriksi caramel apple crispin. Lisukkeina oli sahalaitaiset ranskalaiset ja seasoned fries. Sahalaitaiset osoittautuivat melko valjuiksi, mutta seasoned-versiot olivat ihanan rapeita ja kevyesti maustettuja.




Avokadohampurilaisessani oli myös pekonia, juustoa, tuoretta salaattia ja tomaattia (ja varmasti jotain kastikettakin, mutta muistini on ehtinyt jo hävittämään näin yksityiskohtaiset tiedot). Ja tietenkin avokado ja pekonit ovat molemmat hyviä ja ne ovat myös erinomaisia yhdessä!

Hyvä hampurilainen siis ja aion tehdä näitä myös kotona. Oma hampurilaismieltymykseni suosii kuitenkin enemmän käsin syötäviä versioita, joten tämä hampurilainen ei ollut kuitenkaan sitä maailman parhaimmistoa.



Bourbon bacon burgerissa oli välissä vaikka mitä hyvää, mutta ainakin karamellisoitua sipulia ja herkkusieniä hyvällä viskikastikkeella höystettynä. Yritin napsia sieniä aina kun silmä vältti, sillä annoskateus meinasi iskeä heti välittömästi. Herkkua oli!

Jälkiruuaksi tilaamamme caramel apple crisp räjäytti potin, sillä se oli yhtä aikaa sekä ihanan amerikkalaista että kotitekoisen oloista ja herkullisen makeaa. Tunnustettakoon, että kävimme ennen Suomen lentoa vielä uudemman kerran syömässä Denny'sillä pelkästään caramel apple crispiä. Tämä meni kotikeittiön testattavaksi ehdottomasti!