tiistai 18. maaliskuuta 2014

Parempaa roskaruokaa: lihikset



Lihapiirakat eli lihikset ovat minulle lähes pyhää ruokaa, olenhan syntynyt Kuopiossa. Jokaisella kuopiolaisella on varmasti vahva mielipide siitä, kenen lihapiirakat ovat niitä parhaita, mutta varmaa on ainakin se, ettei niitä syödä aamun pikkutunteita snagarilla vaan lounaaksi torilla. Eikä niiden väliin laiteta mitään härpäkkeitä, kuten ketsuppia, sinappia tai nakkeja!

Sain Liemessä-Jenniltä hänen uutukaisen ruokakirjansa Katukeittiö - parempaa roskaruokaa. Kirja on ihastuttavan herkullinen ja täynnä houkuttelevia kuvia ja ohjeita. Monet kirjan "roskaruuista" on tässä blogissa tuttuja vieraita, mutta käänsin heti hiirenkorville mm. nyhtökanaburgerit, aasialaiset lihapullat ja tahmakastikkeen, churrot ja lihikset

Olen tehnyt lihapiirakoita kerran. Itsetehdyt lihapiirakat ovat todella hyviä ja ehdottomasti vaivan arvoisia. Tosin sillä edellisellä kokkauskerralla sain lopulta onnistumaan vain yhden, mutta ei siitä sen enempää. En jakanut sitä kenenkään kanssa. Se oli liian hyvä!

Taikina: Lämmitä 3dl täysmaitoa ja liota sen sekaan 25g hiivaa. Sekoita joukkoon 1rkl sokeria, 2tl suolaa ja 1rkl öljyä. Lisää vielä 7dl hiivaleipäjauhoja (itse laitoin 2dl grahamjauhoja ja loput vehnäjauhoja) ja vaivaa taikinaksi. Kohota 1,5h.

Täyte: Keitä 1,5dl puuroriisiä. Pilko yksi sipuli ja raasta yksi valkosipulinkynsi. Kuullota sipulit öljyssä ja lisää 300g jauhelihaa. Ruskista ja mausta suolalla, mustapippurilla, vakopippurilla ja maustepippurilla. Lisää riisit ja kaada joukkoon 1rkl valkoviinietikkaa ja anna täytteen jäähtyä.

Valmistus: Kaulitse taikina kahdessa osassa ohueksi levyksi jauhoitetun pinnan päällä. Paina pyöreällä muotilla (noin 15cm) taikinasta kuoria (koko taikinasta yhteensä noin 16). Aseta kuorelle 1-2rkl täytettä, voitele reuna vedellä ja painele kiinni. Nipistä reunat haarukan avulla ja pistele muutamia reikiä piirakan keskelle (unohdin!).

Kuumenna paksupohjaisessa kattilassa tai pannussa 1l rypsiöljyä 180-asteiseksi. Paista piirakoita hetki molemmin puolin (korkeintaan minuutin, sillä taikinakuori on melko ohut). Nosta talouspaperin päälle kuivumaan.

17 kommenttia:

  1. En malta odottaa että oma, tilaamani kirja ilmestyy postilaatikkoon!! :) Olen jo niin paljon nähnyt muissa blogeissa ihania otoksia kyseisestä kirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni ohje menee kyllä meidän keittiössä kokeiluun :) Sinällään kirjassa oli paljon sellaisia juttuja, joita olen halunnut kokeilla, joten osui ja upposi ainakin minuun!

      Poista
  2. Hyvän näköisiä lihiksiä! :) Itse yritin jonkin aikaa sitten tehdä hyvin samankaltaisia lihapiirakoita, muuten mielestäni onnistui mutta paistaminen feilasi jotenkin ja lihiksistä tuli omaan makuun aivan liian rasvaisia (vaikka kyllähän niissä rasvaa pitääkin olla). Nämä sinun tuotokset näyttää kyllä tosi hyvin onnistuneilta ja maukkailta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää oli kyllä hyviä ja luulen että maustepippurilla oli olennainen vaikutus täytteessä (sitä pitäisi ylipäätään käyttää enemmän). Olisiko paistorasva ollut sulla liian viileää? Eikö taikina silloin imaise rasvaa sisään? Nämä eivät olleet yhtään rasvaisen oloisia. Mutta olisi pitänyt tehdä pistot, niin eivät olisi pullistelleet siellä öljyssä! Ja olisin voinut paistaa hieman vähemmän aikaa, sillä ohut kuori paistuu nopeasti ja täyte oli jo valmiiksi kypsää :)

      Poista
    2. Saattoi se rasva tosiaan olla liian viileää, se kai se on todennäköisin selitys. Tuosta kokeilusta on jo jonkin verran aikaa, mutta en sen jälkeen ole uskaltautunut kokeilemaan uusiksi. Pitääpä nyt ottaa asiaksi, kiitos hyvästä jutusta ja inspiraatiosta! :)

      Poista
    3. Rasvassa kypsentäminen ylipäätään on hieman pelottava juttu. Ja itseä vieläkin kaihertaa eräätkin vappumunkit, jotka jäivät sisältä raa'aksi! Mutta olen kyllä nyt vuoden sisään rohkaistunut paljon rasvakeittämisen suhteen, kun olen treenannut (melko helpoilla) ranskanperunoilla :)

      Poista
  3. Oon aina luullu, että kaikki kuopiolaiset ovat _samaa_ mieltä lihapiirakoiden parhaudesta. Ja tuntuvat markkinavoimatkin olevan samaa mieltä, sillä "se toinen partanen" meni ikävä kyllä konkurssiin. Harmi, sillä niillä oli taas paremmat riisipiirakat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, niin, no mun mielestä se väärä Partanen meni konkkaan ;) Riisipiirakoita en muista verranneeni. Ja aina on mahdollista, että on mennyt Partaset sekaisin vuosien saatossa!

      Poista
    2. Siis ymmärränkö oikein, että pidit Ireneä Hannaa parempana lihisasiassa? Oikeasti?
      En jymmärrä :D

      Poista
    3. Siis kun muistelen joskus reipas kymmenen vuotta sitten saaneeni Hannalta eineslihapiirakan (samoja pahoja myytiin kaupassa) ja Ireneltä ihanan tuoreen lihiksen! Siitä olen mielipiteeni muodostanut, kun en muista lapsena kiinnittäneeni nimeen mitään huomiota :D

      Poista
    4. Eineslihapiirakan? Hannalta? Nyt en uskoa sinua ;) Jos oon ymmärtänyt oikein, ei Hannan lihiksiä edes myydä kaupoissa. Joku on jymäyttänyt sinua! Meidän täytyy tehdä kesällä lihistreffit torille.

      Poista
  4. Ai että, onko tuossa kirjassa lihistenkin ohje! Me stadin nuoriso vedettiin lihiksiä myös lounaaksi, mutta aitoja "lihisläisiä" kun ei olla, niin sisään ängettiin kyllä ketsuppia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin olen livennyt sinne ketsuppipuolelle, kuten kuvasta näkyy ;) Mutta niissä torilla myytävissä lihiksissä oli niin rasvaisen (hyvä) maku, ettei niihin edes kaivannut mitään :) Ei se kyllä olis pakollista ollut näissäkään!

      Poista
  5. Tuo on kyllä moneen kertaan luettava kirja - meillä saivat pojat valita suosikkinsa ja viikonlopuksi heille on luvassa pizzabrunssi kirjan ohjeilla... Tosin noita lihiksiäkin kyllä katselin kirjassa jo sillä silmällä ja ovat herkullisen näköisiä tässäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan moneen kertaan luettava, vesi kielellä vois katsella mitä tekis viikonlopuksi. Pizzabrunssi ei kuulosta yhtään hassummalle, nam! :)

      Poista
  6. Hihhei, enpä ole oikeasti koskaan yrittänytkään paistaa itse lihapiirakoita, vaikka mieli on tehnyt. Ja mitä kuopiolaisiin piirakoihin tulee, Irene P:n lihikset ovat kertakaikkiaan parhaita! Entisenä kuopiolaisena kun joskus Kuopion torille päästään, auto siis torin alle parkkiin, ylös torille, ja ensimmäiseksi lihisostoksille Irenen kojulle, ja vasta sen jälkeen muille asioille. T. Sanni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lihiksen syönti Kuopion torilla on kyllä ihan must varsinkin kesällä! Tosin täytyy häpeäkseni myöntää, että edellisestä on aikaa vuosia. Mutta ensi kesänä aion kunnostautua Kuopiossa käydessäni :) Harmi, että Irenen puoti meni konkkaan :( Jospa kuitenkin jatkaja löytyisi!

      Poista