Chimichurri ja BBQ-possu

Kastike tekee kaikesta aina paremman makuista. Erityisen ihania ovat yrttiset kastikkeet, joihin yhdistyy paprikaa tai tomaattia. Olen syönyt joskus hampurilaisen, jonka välissä oli chimichurri-kastiketta, joka lienee kotoisin Argentiinasta. Se oli todella hyvä hampurilainen.

Olin tehnyt chimichurria jo ennen hampurilaiskokemustakin ja nyt yritin muistella, miten tein kastikkeen viimeksi. Mitä todennäköisimmin katsoin mallia täältä, joten myös tämä kastike on tehty kyseistä ohjetta suurin piirtein noudattaen. Kastikkeen seurana piti toki olla jotain muutakin, joten tein myös bbq-possua ja kuorellisia lohkoperunoita.

Chimichurri

Mutta kastike kannattaa tehdä ensin ja sen on hyvä tekeytyä tunteja. Aloita paistamalla punainen parika neljään osaan halkaistuna pellillä ja laita samaan yhteyteen noin 6 valkosipulin kynttä. Paista grillivastuksen alla 250 asteessa, kunnes paprikan kuori on hieman mustunut. Jäähdytä hieman ja kuori paprikat sekä silppua pienenpieneksi silpuksi. Tee sama valkosipuleille.

Pilko joukkoon vielä muutama valkosipulinkynsi, ruukullinen lehtipersiljaa ja hieman jeeraa (alle 0,5tl). Sekoita joukkoon 1dl oliiviöljyä ja 2rkl valkoviinietikkaa. Mausta vielä paprikajauheella (0,5rkl), oreganolla (1tl), suolalla ja tabascolla.

BBQ-marinadiPurista yhden mandariinin mehut ja sekoita joukkoon 1rkl soijakastiketta, 0,5dl American BBQ -kastiketta ja 1dl paseerattua tomaattia. Sivele porsaan filepihvejä (itse teen aina puolikkaita ja nuijin ne ohuemmaksi) molemmin puolin marinadilla ja rouhaise suolaa myllystä. Paista öljyn kera paistinpannulla. Itse laitoin fileet uunivuokaan ja sivelin vielä marinadin lopulla ja laitoin uuniin vielä kypsymään perunoiden valmistumisen ajaksi.

Lohkoperunat

Perunat on yksinkertaisesti pesty hyvin, lohkottu kuorineen ja aseteltu pellille. Perunoiden päälle laitoin öljyä ja heitin suolaa myllystä aimo annoksen (koska suurin osa menee ohi). Paistoin uunissa 225 asteessa kypsäksi, noin 20 minuuttia taisi mennä näin pieneen määrään (4 perunaa).

Aasialaiset kaalikääryleet

Otsikko voisi olla pikemminkin aasialaistyyliset kaalikääryleet, kun en yhtään tiedä, tarjoillaanko Aasian alueella missään ihan tällaisia kääryleitä. Nimi tulee lähinnä mausteista, joita tipauttelin jauhelihataikinaan.

Eli jauhelihatäytteen tein seuraavasti: sekoitin keskenään 400g porsaan jauhelihaa, soijakastiketta, makeaa chilikastiketta, inkiväärijauhetta, chilihiutaleita, suolaa, valko- ja mustapippuria sekä yhden kananmunan.

Irroitin kiinankaalista kokonaisia lehtiä (9kpl) ja keitin niitä 10min lihaliemessä. Sen jälkeen nostin lehtiä aina muutaman kappaleen erissä jäähtymään leikkuulaudalle ja poistin hieman valkoista kantaosaa (koska en tykkää siitä).

Sitten lusikoin jauhelihataikinaa köntin lehdelle ja käärin lehden kiinni. Ladoin kääryleet uunivuokaan ja ripottelin päälle hieman seesamöljyä sekä valelin soija-siirappi-chilikastike-vesi liuoksella. Paistoin kääryleet uunissa 200 asteessa kypsäksi (välillä voi valella uudelleen).

Appelsiinisuklaa Cupcakes

Magnolian ihanat kuppikakut on mun ehdotonta lempparia, mutta tulin siihen tulokseen, että voisi kai sitä joskus kokeilla muitakin kuppikakkuja. Siis sillä ehdolla, että lime+valkosuklaa versioita tehdään sitten taas seuraavaksi, on ne niin ihania!

Resepti on sovellettu samasta ohjeesta, hieman vaan aineksia (ja joitain määriä) muutettu:

Sulata 75g voita ja anna jäähtyä. Raasta yhden appelsiinin kuori ja purista mehut. Vatkaa vaahdoksi 3dl sokeria ja 3 kananmunaa. Sekoita joukkoon voi ja appelsiinin kuori ja mehu.

Sekoita keskenään 1,5tl leivinjauhetta ja 3,5dl vehnäjauhoja ja lisää taikinaan. Laita väriksi myös 2tl tummaa kaakaojauhetta. Lisää viimeiseksi 200g maustamatonta jugurttia.

Paista uunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Valmista kuorrute: sulata vesihauteessa noin 150g tummaa suklaata ja sekoita se rasialliseen maustamatonta tuorejuustoa (esim philadelphia).

Voi olla, että tähän sopis myös jos vähentäis suklaan määrää ja laittaisi lisäksi tomusokeria, kuorrotteesta tuli nimittäin melko tymäkkää ja olisin ehkä kaivannut hieman lisää makeutta. Täytyy kokeilla seuraavalla kerralla!

Koristeeksi ei ollut oikein muuta, kuin raastettua appelsiinin kuorta, joten jäivät aika synkän näköisiksi. Jotenkin kuppikakkujen kuuluisi näyttää pirteiltä barbie-herkuilta. No ehkä nämä menee tälleen synkän ja pimeän talven keskellä...

Crispy Chicken ja tomaatti-tartar -kastike

Tässäkin ruuassa on käytetty hyväksi juhlien rääppeitä. Nimittäin sipsejä. En ole kovin usein tehnyt paneroitua kanaa, mutta sipsit innoitti kokeilemaan, tuleeko siitä samankaltaista kuin KFC:n pikaruokakanasta.

Tartar: Sekoita keskenään 1prk kermaviiliä tai turkkilaista jugurttia, 2rkl valkosipulimajoneesia, 2rkl ketsuppia, 1 hyvin pieni sipuli hyvin pieneksi pilkottuna, 2rkl kurkkusalaattia ja mustapippuria. Mikäli haluat pientä tulisuutta, niin sekoita joukkoon vielä hieman chilikastiketta.

Kana: Halkaise ohuet kanafileet pitkittäissuunnassa kahtia ja mikäli fileet eivät ole aivan ohuen ohuita, nuiji niitä hieman. Pyörittele fileet sen jälkeen 1) vehnäjauho + suola -seoksessa, 2) kananmunassa (vatkaa rakenne rikki), 3) sipsisilpussa (rusikoi spisit pieniksi paloiksi esim. muovipussissa). 

Paista paneroidut fileet voissa pannulla nopeasti kummaltakin puolelta ja laita vielä uuniin kypsymään, noin 200 asteeseen ja 8-10 minuuttia on yleensä ihan passeli.

Kyllä nämä kanat ovat paljon parempia kuin KFC:n ja muiden pikaruokaloiden uppopaistetut versiot!

Kanasalaatti a la Heidi

Tätä salaattia on tarjottu kavereille järjestetyissä juhlissani lähes aina. Opiskeluaikana juhlat tosin olivat hieman liian hieno ilmaisu, olisiko "etkot joilla on jokin tarkoitus, kuten synttärit" parempi?

Muistan kerran tällaisten juhlien jälkeen olleeni salaa hyvin tyytyväinen, että ruokaa jäi syömättä, sillä onhan juhlissa yleensä parasta nimenomaan verkkarit jalassa vietetyt rääppiäiset (muistelen vieläkin lämmöllä joitakin tiettyjä rääppiäisiä, kuten omien lakkiaisteni ja äitini 50-vuotis -juhlien, tai tarkemmin ottaen kaikkia, mihin äiti on tehnyt ruokaa).

Mutta kiitoksia kavereiden, haave sunnuntaisesta sohvannurkasta iso lautasellinen herkkuja sylissäni jäi vain haaveeksi, sillä kaverit tulivatkin yöllä vielä luokseni jatkoille - syömään sitä hyvää salaattia ja samalla muutakin. Yritin estellä, ehdottelin alakerran pizzeriaa (känkkylää näin oululaisittain), mutta ei. Avaimet suorastaan riistettiin käsistäni ja jos silloisen asuntoni ovesta pääsi sisään, ei jääkaappi ollut enää kovin kaukana... Taistelin kyllä kovasti vastaan vielä yhden neliömetrin kokoisessa keittokomerossanikin!

Itse salaatissa ei ole mitään sen kummempaa ja sen ainekset on jossain määrin muuttuneet vuosien aikana. Mutta yksi on ja pysyy ja se on hyvän salaatin "salainen" ainesosa: Hesburgerin paprika-curry -kastike :)

Salaattiin tulee lisäksi keitettyjä makaroneja (mielellään monivärisiä, jos haluaa ajatella ulkonäköä), suolakurkkua, grillattua paprikaa (säilöttyä), tietenkin kanaa jos se on kanasalaattia, kurkkua ja kirsikkatomaatteja. Hillosipulit sopivat myös mainiosti (tosin niitä ei ollut tässä tällä kertaa, kun etikkaista makua tuli jo suolakurkusta ja säilötystä paprikasta). Salaatti kannattaa tehdä maustumaan jo hyvissä ajoin tai edellisenä iltana. Kastiketta kannattaa lisätä vielä viimehetkillä pieni tilkka, sillä makaroni imee kaiken itseensä jääkaapissa muhiessaan.

Viikon vinkki: Jos joku vieraista heittää pöydässä, että "tätä saa varmaan ottaa lisääkin", niin vastaa ihmeessä tiukka EI. Siinä nähdään, ketkä ovat läheisiä kavereita ja ketkä ei, sillä läheiset ottaa siitäkin huolimatta ;). Ja aina on pieni mahdollisuus, että kukaan ei uskalla santsata ja saat viettää ihanat rääppiäiset ihan itse!

Kinkku-parmesan skonssit

Ystäviä tulossa kylään, joten leivoin pikkusuolaista kahvipöytään. Koska jääkaapissa sattui olemaan parmesania, leivoin näitä Sara La Fountainin ohjeen mukaisia skonsseja, jotka täytin kurkkuviipaleilla. Makeana herkkuna magnolian ihania kuppikakkuja.

Rakastan kesää, mutta toisaalta syksy on kaikkein tunnelmallisin vuodenaika kynttilöineen ja pimeine iltoineen. Syksyllä (ja talvella) kattaukseen voi laittaa kynttilöitä, mikä tekee tavallisesta torstai-illasta jotenkin erikoisemman :)

Magnolian ihanat kuppikakut

Ehkä maailman kuuluisin kuppikakkula löytyy New Yorkista. Magnolia Bakery on varmasti monella to do -listalla kaupunkiloman mukavana taukopaikkana. Itsellänikin oli pyhät aikomukset helliä maku- ja näköhermoja vaalean pastellisessa kahvilassa, mutta kuinkas kävi: oli niin kiire shoppailla tai kiire jonnekin muualle, että kävelimme aina vain vauhdilla Rockefeller Centerin kulmilla sijaitsevan kahvilan ohi. En edes kerennyt kuvaa napata, vaikka hieman ikkunassa kuolasinkin kuorrotteen perään. Ehkä seuraavalla reissulla. Magnolia Bakery löytyy muuten nykyään myös Los Angelesista, Chicagosta ja Dubaista (!). Dubaista löytyy näemmä ihan kaikki.

En tiedä, onko Magnolia Bakeryllä mitään tekemistä Pirkka-lehden sivuilla olevan reseptin Magnolian ihanat kuppikakut kanssa, mutta nämä kuppikakut maistuvat vähintään yhtä hyvälle, kun bakeryn cupcake:t näyttävät. Sen lisäksi, että limetin ja jugurtin ihanan kirpakka maku yhdistyy pehmeään juusto-valkosuklaa -kuorrotteeseen, ovat nämä myös tarvittaessa kauniita kuin leivokset vain voi olla. Suosittelen erityisesti naispuolisten vieraiden hemmotteluun, mutta kokemuksen mukaan menevät pikapikaa alas myös miehiltä :)

Aloita raastamalla limetin kuorta ja puristamalla mehua. Kuorta pitäisi saada noin 2tl ja mehua 3/4 dl. Yleensä olen käyttänyt kaksi limettiä. Sulata noin 50g voita (alkuperäisessä ohjeessa 100g leivontamargariinia). Vaahdota 3 huoneenlämpöistä kanamunaa ja 3dl sokeria. Sekoita joukkoon limetin mehu, kuori ja voi.

Sekoita keskenään 3dl vehnäjauhoja (alkuperäisessä ohjeessa 4dl) ja 1,5 tl leivinjauhetta ja siivilöi taikinaan. Sekoita vielä joukkoon 200g maustamatonta jugurttia. Paista 200 asteisessa uunissa noin 20min.

Kuorrute: Sekoita keskenään 200g valkosuklaata ja 200g maustamatonta tuorejuustoa (esim. Philadephia on ollut varsin maniota tähän). Pursota tai levitä lusikalla kuppikakkujen päälle. Koristele.