Kanasalaatti a la Heidi

Tätä salaattia on tarjottu kavereille järjestetyissä juhlissani lähes aina. Opiskeluaikana juhlat tosin olivat hieman liian hieno ilmaisu, olisiko "etkot joilla on jokin tarkoitus, kuten synttärit" parempi?

Muistan kerran tällaisten juhlien jälkeen olleeni salaa hyvin tyytyväinen, että ruokaa jäi syömättä, sillä onhan juhlissa yleensä parasta nimenomaan verkkarit jalassa vietetyt rääppiäiset (muistelen vieläkin lämmöllä joitakin tiettyjä rääppiäisiä, kuten omien lakkiaisteni ja äitini 50-vuotis -juhlien, tai tarkemmin ottaen kaikkia, mihin äiti on tehnyt ruokaa).

Mutta kiitoksia kavereiden, haave sunnuntaisesta sohvannurkasta iso lautasellinen herkkuja sylissäni jäi vain haaveeksi, sillä kaverit tulivatkin yöllä vielä luokseni jatkoille - syömään sitä hyvää salaattia ja samalla muutakin. Yritin estellä, ehdottelin alakerran pizzeriaa (känkkylää näin oululaisittain), mutta ei. Avaimet suorastaan riistettiin käsistäni ja jos silloisen asuntoni ovesta pääsi sisään, ei jääkaappi ollut enää kovin kaukana... Taistelin kyllä kovasti vastaan vielä yhden neliömetrin kokoisessa keittokomerossanikin!

Itse salaatissa ei ole mitään sen kummempaa ja sen ainekset on jossain määrin muuttuneet vuosien aikana. Mutta yksi on ja pysyy ja se on hyvän salaatin "salainen" ainesosa: Hesburgerin paprika-curry -kastike :)

Salaattiin tulee lisäksi keitettyjä makaroneja (mielellään monivärisiä, jos haluaa ajatella ulkonäköä), suolakurkkua, grillattua paprikaa (säilöttyä), tietenkin kanaa jos se on kanasalaattia, kurkkua ja kirsikkatomaatteja. Hillosipulit sopivat myös mainiosti (tosin niitä ei ollut tässä tällä kertaa, kun etikkaista makua tuli jo suolakurkusta ja säilötystä paprikasta). Salaatti kannattaa tehdä maustumaan jo hyvissä ajoin tai edellisenä iltana. Kastiketta kannattaa lisätä vielä viimehetkillä pieni tilkka, sillä makaroni imee kaiken itseensä jääkaapissa muhiessaan.

Viikon vinkki: Jos joku vieraista heittää pöydässä, että "tätä saa varmaan ottaa lisääkin", niin vastaa ihmeessä tiukka EI. Siinä nähdään, ketkä ovat läheisiä kavereita ja ketkä ei, sillä läheiset ottaa siitäkin huolimatta ;). Ja aina on pieni mahdollisuus, että kukaan ei uskalla santsata ja saat viettää ihanat rääppiäiset ihan itse!

Kinkku-parmesan skonssit

Ystäviä tulossa kylään, joten leivoin pikkusuolaista kahvipöytään. Koska jääkaapissa sattui olemaan parmesania, leivoin näitä Sara La Fountainin ohjeen mukaisia skonsseja, jotka täytin kurkkuviipaleilla. Makeana herkkuna magnolian ihania kuppikakkuja.

Rakastan kesää, mutta toisaalta syksy on kaikkein tunnelmallisin vuodenaika kynttilöineen ja pimeine iltoineen. Syksyllä (ja talvella) kattaukseen voi laittaa kynttilöitä, mikä tekee tavallisesta torstai-illasta jotenkin erikoisemman :)

Magnolian ihanat kuppikakut

Ehkä maailman kuuluisin kuppikakkula löytyy New Yorkista. Magnolia Bakery on varmasti monella to do -listalla kaupunkiloman mukavana taukopaikkana. Itsellänikin oli pyhät aikomukset helliä maku- ja näköhermoja vaalean pastellisessa kahvilassa, mutta kuinkas kävi: oli niin kiire shoppailla tai kiire jonnekin muualle, että kävelimme aina vain vauhdilla Rockefeller Centerin kulmilla sijaitsevan kahvilan ohi. En edes kerennyt kuvaa napata, vaikka hieman ikkunassa kuolasinkin kuorrotteen perään. Ehkä seuraavalla reissulla. Magnolia Bakery löytyy muuten nykyään myös Los Angelesista, Chicagosta ja Dubaista (!). Dubaista löytyy näemmä ihan kaikki.

En tiedä, onko Magnolia Bakeryllä mitään tekemistä Pirkka-lehden sivuilla olevan reseptin Magnolian ihanat kuppikakut kanssa, mutta nämä kuppikakut maistuvat vähintään yhtä hyvälle, kun bakeryn cupcake:t näyttävät. Sen lisäksi, että limetin ja jugurtin ihanan kirpakka maku yhdistyy pehmeään juusto-valkosuklaa -kuorrotteeseen, ovat nämä myös tarvittaessa kauniita kuin leivokset vain voi olla. Suosittelen erityisesti naispuolisten vieraiden hemmotteluun, mutta kokemuksen mukaan menevät pikapikaa alas myös miehiltä :)

Aloita raastamalla limetin kuorta ja puristamalla mehua. Kuorta pitäisi saada noin 2tl ja mehua 3/4 dl. Yleensä olen käyttänyt kaksi limettiä. Sulata noin 50g voita (alkuperäisessä ohjeessa 100g leivontamargariinia). Vaahdota 3 huoneenlämpöistä kanamunaa ja 3dl sokeria. Sekoita joukkoon limetin mehu, kuori ja voi.

Sekoita keskenään 3dl vehnäjauhoja (alkuperäisessä ohjeessa 4dl) ja 1,5 tl leivinjauhetta ja siivilöi taikinaan. Sekoita vielä joukkoon 200g maustamatonta jugurttia. Paista 200 asteisessa uunissa noin 20min.

Kuorrute: Sekoita keskenään 200g valkosuklaata ja 200g maustamatonta tuorejuustoa (esim. Philadephia on ollut varsin maniota tähän). Pursota tai levitä lusikalla kuppikakkujen päälle. Koristele.