lauantai 29. marraskuuta 2014

Hotelliaamupalaa kaamoksen keskelle




Nyt se on virallisesti täällä: kaamos. Tai ei tietenkään Oulussa, mutta voiko viiden tunnin mittaista päivää oikein kunnolla valoisaksi ajaksi kutsua? Ei ainakaan pilvisellä säällä. 

En voi sanoa olevani aamupalaihminen, sillä skippaan tämän ruoka-ajan yleensä viisi kertaa viikossa. Viikonloppuisin sen sijaan syön aamupalaa aina. Yleensä herään seitsemän aikaan siihen, että koira patistelee minua aamulenkille. Lenkin jälkeen lähden puolinukuksissa salille ja kun kotiudun sieltä, niin olo alkaa jo olla sellainen, että jotain voisi syödä.

Tänään kipaisin kotiin lähikaupan kautta. Mukaan tarttui tuoreita sämpylöitä ja rapeita croissantteja, joten oli ihan pakko tehdä pieni yllätys miehelle ja kattaa pöytään oikein kunnon aamupala. Kutsun näitä kertoja, kun pöytä on katettuna, hotelliaamupaloiksi. Niitä ei ole kyllä monta kertaa vuodessa näin kotosalla, mutta välillä on kiva istahtaa "valmiiseen pöytään", vaikka sen olisikin valmistanut itse (nurinkurista, tiedän).



Mitä sitten kotoisalla hotelliaamupalla voi olla tarjolla? Meillä oli tänään mango-banaani-mansikka -smoothieta, tuoreita sämpylöitä kaikilla herkuilla, croissantteja viikunahillolla ja ihan tavallista kahvia. 

Muita ideoita oman hotelliaamupalan toteuttamiseen on esimerkiksi: erilaiset hedelmät, latte jonka päällä on koristeena vaikkapa kanelia, jugurtti pähkinöillä, hunajalla ja marjoilla ja ikisuosikkini amerikkalaiset pannukakut mustikoilla. Jos haluaa mennä niin pitkälle, että laittaa kokonaisen brunssin tai haluaa jotain lämmintä tarjottavaa aamupalalle, niin nämä pekonikupit sopivat siihen tarkoitukseen erinomaisesti. Tai sitten ihan perus omeletti. Voiko viikonloppu enää paremmin alkaa?


2 kommenttia:

  1. Minäkin teen tämmöisiä aamiaisia välillä, pitääpä alkaa sanoa täälläkin niitä hotelliaamiaisiksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kannattaa, tulee melkein lomafiilis ;)

      Poista