tiistai 8. tammikuuta 2013

Johnny Rockets ja Shake Shack

Miamin ja New Yorkin reissujen aikana syötiin odotetusti useammatkin kuin yhdet hampurilaiset. Suosikkimme Shake Shack oli New Yorkin listallamme pitkään, mutta sitten tajusimme, ettei alkuperäinen ulkoilmaravintola Madison Square Parkissa ole auki talvisin. Sinällään oli sitten ihan sama käydä haukkaamassa perinteiset burgerit vaikka Miamissa.



Tuttuun tapaan paikka oli ihan täynnä ja jono ulottui miltei ovelle. Sinnikkäästi asetuimme jonoon ja melko pian pääsinkin kassalle tekemään tilausta. Ravintolassa oli hirveä älämölö päällä ja jotain pientä häikkää minun ja kassan välillä oli, kun sain juustoranskalaisten sijasta kuittiini kolmannen hampurilaisen. Huomasin virheen melkein heti ja kiilasin takaisin jonoon.

Virhe korjattiin kassalla, mutta ilmeisesti hampurilainen oli ehditty jo tehdä, joten saimme sen kaupan päälle. Pääsimme siten maistamaan myös smoke shack nimistä hammpurilaista, jonka välissä oli savupekonia, juustoa ja kirsikkapaprikaa (suora suomennos, kun en muutakaan tiedä). Oli hyvää, mutta lempparini on edelleen paikan perushampurilainen shack burger. Yksinkertaista, edullista ja herkullista!



Toisena toiveenani oli Johnny Rocketsin hampurilaisten uudelleentestaaminen, sillä tajusin muutama viikko sitten, että olen syönyt kyseisen paikan hampurilaisia tietämättäni ja ne olivat jääneet mieleen keskimääräistä parempina.

South Beachin Johnny Rockets on myös Scarface-leffan yksi kuvauspaikoista, joten sen sijaan, että ihmiset olisivat tuijottaneet minua ahmimassa the original -hampurilaista, ne olivatkin tuijottaneet takanani näkyviä portaita ja tv-screeniä, jossa kyseinen elokuva pyöri non-stoppina. Hampurilaiset olivat vähintäänkin maistuvia, mutta juustoranskalaiset eivät vetäneet vertoja Shake Shackin versioille.



Huono puoli Johnny Rocketsissa on sen palvelukulttuurissa. Lukeudun niihin ihmisiin, jotka haluaisivat syödä ateriansa rauhassa, joten viiden minuutin välein toistuva "onko kaikki ok" rituaali aiheuttaa sen, ettei suuhun uskalla laittaa mitään kun ei tiedä milloin pitää taas vastata jotain. Ehkä nyökkäys riittäisi? 

Toisaalta palvelu, että juomalasi täytetään automaattisesti sitä mukaa kuin se on vajunut puoleen, mutta juomia laskutetaan vain yksi, on jokseenkin mukavaa (jos ei ala pohtimaan, että mihin haaskiin ne limpparin jämät aina menee). Pilli pitää kuitenkin siirtää uuteen lasiin itse, sillä tarjoilijat eivät saa koskea siihen.




Ps. Shake Shackissa on koirille oma menu!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti