maanantai 7. tammikuuta 2013

Aamupalalla Nykissä ja Miamissa

Olen monesti toitottanut etten ole oikein aamupalaihminen ja ehkä siksi hotellivarausta tehdessä en yleensä muista edes katsoa, kuuluuko hintaan aamupala. Tällä kertaa asia unohtui niin pitkäksi aikaa, että muistin sen vasta paikan päällä. Miamissa ei kuulunut, Nykissä kuului. Jokseenkin olisi ehkä ollut helpompaa, jos asia olisi ollut päinvastoin.

Aloitetaan Nykistä, vaikka se olikin reissumme jälkimmäinen osuus. Hotellimme Brooklynin Park Slopessa oli tehnyt sopimuksen parin korttelin päässä sijaitsevan Station Cafe -nimisen dinerin kanssa ja huoneen hintaan kuului aamupala, ei palvelua, kuten meille heti ensimmäisenä aamuna painoitettiin dinerin omistajan toimesta. Tuttu juttu, mutta tällä kertaa olimme hieman enemmän kartalla tippien kanssa.

Aamupalaksi sai valita yhden annoksen seuraavista: pannukakkuja hedelmillä, kinkulla, makkaralla tai pekonilla, jugurttia hedelmillä, bageli tuorejuustolla, paahtoleipää, muffinssi tai joku muna+pekoni+makkara -lautanen. Suosimme aluksi pannukakkuja kinkulla ja jugurttia hedelmillä ja jaoimme annokset (tuskin jaksoimme koskaan syödä niitä edes kokonaan). Kokeilimme myös pannukakkuja hedelmillä sekä bagelia tuorejuustolla. Kaikki maistuivat hyvin ja pannarit erinomaisesti!





Dinerissa oli myös hauskan sekalainen tunnelma, kun seinille oli ripustettu katosta lähtien vaikka mitä. Paikan omistaja oli myös mielenkiintoinen persoona ja hän jutteli kaikkien asiakkaiden kanssa mielellään enemmänkin kuin pakolliset asiat. Uuden vuoden päivän aamuna paikka oli ihan täynnä, kun paikalliset tulivat nauttimaan valmista aamupalaa perheittäin ja kaveriporukoittain.





Miamin aamupalojen kanssa saimme hieman tuskailla. Hotellimme oli Miami Beachin keskiosassa, jossa on hieman hiljaisempaa kahviloiden ym. suhteen. Ensimmäisenä aamuna, joka oli vielä joulupäivän aamu, päädyimme mielestämme huonoimpaan mahdolliseen paikkaan, Subwaylle, koska se oli ensimmäinen avoinna oleva paikka, minkä uppo-oudossa paikassa löysimme. Kyseisen paikan aamupalaruuat eivät kuitenkaan olleet lopulta mitenkään pahoja vaan kolmen tuuman flat bread italian b.m.t. täytteillä ja kananmunalla oli yllättävän toimiva juttu.



Toinen aamupala syötiin Starbucksilla, jossa oli myös erillistä aamupalaruokaa tarjolla. Valitsin itse klassisen aamupalasandwichin, joka tarkoitti kananmunalla, juustolla ja sausagella eli tässä tapauksessa possun lihasta tehdyllä jauhelihapihvillä täytettyä flat breadia, joka oli paahdettu. Ihan ok, mutta en valitsisi sitä uudelleen sen pihvin takia. Miehen valitsema kroisantti oli myös ok, mutta ei yhtään rapea. Mikä se sellainen kroisantti on? Tuplasuklaabrownie oli suklainen ja minulle riitti aamutuimaan kaksi puraisua. 



Loppuja Miamin aamupaloja ei kannata esitellä, sillä haimme tyyliin 7 elevenistä valmiskroisantteja ja keitimme teenlaihaa kahvia huoneemme kahvinkeittimellä. Pahinta aamupalaa koskaan, mutta välillä oli pakko uhrautua aikataulujen takia. Mutta mitäs se minua haittaisi, kun en muka ole edes aamupalaihminen ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti