Välimeren lihapullat ja tsatsiki

Eikö olekin kiva, kun tuon määritteen "Välimeren" voi lykätä minkä tahansa ruuan eteen, missä on esim. fetaa, oliiveja tai aurinkokuivattuja tomaatteja? Niin on näissäkin lihapullissa, joten en niille keksi parempaakaan nimeä. Tsatsiki sopii tähän luonnollisestikin hyvin ja muuten lisukkeena oli eräänlaista perunasalaattia ja grillattuja tomaatteja.

Tsatsiki: Raasta pätkä kurkkua ja hienonna valkosipulinkynsi tai kaksi. Purista kurkkuraasteesta nesteet pois ja lisää se valkosipulin kanssa turkkilaisen jugurtin sekaan (ei tarvitse valuttaa, kun on niin tömäkkää). Mausta suolalla, hunajalla ja mintunlehdillä (ei välttämätön, mutta sattui löytymään niin lisäsin tällä kertaa).

Lihapullat: Sekoita keskenään jauhelihaa, muutama pilkottu oliivi, pilkottuja aurinkokuivattuja tomaatteja, fetajuustoa (käytän tässäkin pehmeää Apetit fetaa), silputtuja mintunlehtiä, valkosipulia, kananmuna, suolaa ja pippuria. Paista pannulla pyöryköiksi.

Grillatut tomaatit: Leikkaa tomaateilta hatut pois ja mausta pinta öljyllä, mustapippurilla ja suolalla. Paista grillivastuksen alla.

Salaatti: Tee uunissa kuorellisia lohkoperunoita (perunat pestään hyvin, lohkotaan, maustetaan oliiviöljyllä ja suolalla ja paistetaan uunissa rapeaksi). Silppua salaattia, sipulia ja suolakurkkuja (tai käytä pikkukurkkuja). Sekoita ainekset keskenään ja lisää sekaan hieman oliiviöljyä.

Tonnikalaruispizza

Ei mitään uutta auringon alla, pizza on edelleen helppo jämäruoka. Ja tällä kertaa siihen haettiin pientä variaatiota ruisjauhoista. Kevyesti rukiinen pohja oli kivaa vaihtelua ja sopi ainakin tonnikala-feta -pizzaan ihan hyvin.

Kaksi pellillistä pizzaa: Sekoita noin 3dl lämmintä vettä ja pussi kuivahiivaa. Lisää 1tl suolaa ja 1-2rkl siirappia. Sekoita joukkoon desi ruisjauhoja ja loput vehnäjauhoja. Jätä taikina melko pehmeäksi. Sekoita joukkoon noin 0,5dl oliiviöljyä.

Kohota noin tunnin verran. Taputtele taikina pellille öljytyin käsin, niin saat siitä ihanan ohuen ja rapean. 

Sitruunainen marjapiirakka

Tässä vaiheessa kevättä piti taas alkaa kaivelemaan pakastimen uumenia ja tehdä jotain marjoista. Marjapiirakasta tuli sekä sitruunainen että vaniljainen, osittain kirpeämpi ja osittain makeampi :)

Paista murotaikinapohjaa uunissa niin, että se kypsyy. Kaada pohjan päälle marjoja (mustikoita ja vadelmia) sekä täyte: 1 purkki Flora Vanillaa tai vastaavaa, n. 1tl raastettua sitruunan kuorta ja noin puolikkaan sitruunan mehu, 1 kananmuna, 1tl vaniljasokeria ja sokeria maun mukaan (muutama ruokalusikallinen ainakin). Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada koko komeuden päälle. Paista kypsäksi.

Hyvää mieltä kevääseen

Ihana Campasimpukka haastoi minut tekemään hyvän mielen listan, jonka ohjeistus meni näin:

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa  (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).

Olen tehnyt yhden vastaavan listan ihan juuri matkablogin puolelle, joten sieltä löytyy lisää hyvää mieltä. Mutta koska hyvää mieltä ei ole koskaan liikaa, niin laadin tähänkin täydet kemmenen kohtaa:

- Vettä elefanteille. Katsoin kyseisen elokuvan lennolla JFK-HEL viime syksynä ja ainoa harmituksen aihe oli pikkuruinen ruutu ja huono äänenlaatu. Elokuva oli ihana, mutta ehkä vielä ihanampi oli sama teos kirjana, jonka luin taas lennolla DXB-HEL, ainakin melkein (loput kotona ahmien). Olen vieläkin ihan sirkusfiiliksissä ja aikomuksena on hankkia elokuva dvd:nä heti, kun osuu kohdalle!

- Tuoreet yrtit. En malta odottaa kesää ja ensimmäistä omaa pientä pihaa. Aikomuksena on kasvattaa yrttejä ja jotain muuta pientä. Viime kesänä yrtit kasvoivat ihan kivasti parvekkeella, saas nähdä kuinka käy nyt. Tuoksuttelen yrttejä vähän väliä, jos sellaisia löytyy keittiöstä. Erityisesti korianteri saa hyvälle mielelle :)

- Muumimukit. Tove Janssonin muumit on ihania, siis nimenomaan ne alkuperäiset versiot, joista on kirjoja. Muumihahmoista parhaita ovat hemulit, hattivatit ja kaikenkarvaiset metsäneläimet. Parhaita muumimukeja on esimerkiksi vastaesittelemäni Hurraa! -muki, jossa alkuperäinen tunnelma tulee hyvin esille.

- Limetit. Tuoksuvat ihanalle ja ovat kauniin vihreitä. Voisin ostaa limettejä keittiön täyteen, halkaista ne ja tuoksutella niiden trooppista ja raikasta tuoksua. Tuo mieleen kaukaisissa maissa nautitut drinkit ja rantahietikon.

- Kesä ja pyöräretki uimarannalle. Mikään ei voita sitä vapauden tunnetta, kun tuuli hulmuaa hiuksissa ja aurinko hivelee käsivarsia ja pyöränkori osoittaa kohti uimarantaan menevää tietä. Silloin on kesä, eikä siitä pääse mihinkään, ja talvi on niin kaukana kuin mahdollista. Suomi herää talviunestaan ja ihmiset alkavat elää.

- Pizzan leipominen. Kotitekoinen pizza on ehkä parasta mitä tiedän, tai ainakin suhteutettuna työn määrään. Kun leipoo pizzaa, tulee aina perjantaifiilis, vaikka olisi maanantai.

- Oman murun keittämät kahvit. Meillä keitetään kahvia vain viikonloppuaamuisin ja kahvimestarina toimii mies. Itse saan istua pöydässä ja odottaa omaa kuppostani. En ole itse keittänyt kahvia aikoihin. Ihanaa palvelua :)

- Tulppaanit ja muut leikkokukat. Piristävät aina, tätä ei varmaan tarvitse edes perustella!

- Lentoliput. Yksi suurimmista ilahduttajista ja varma nakki. Olen valmis matkustamaan aina ja minne tahansa. Innostun kaikesta. Ei mene päivääkään, etten haaveksi kaukaisista (ja vähän lähemmistäkin) maista.

- Eläimet. Ovat aina niin hauskoja ja hellyttäviä, että kaikki keskittyminen herpaantuu, jos lähistöllä on eläinkunnan edustajia. Oma rakas pikkuapina Aada hauskuttaa meitä joka päivä ja pääsiäisenä pääsen leikkimään muutaman muunkin ihanan karvapallon kanssa :)

Ja sitten olisi haastamisen vuoro (unohdin ihan tämän osuuden viimeksi!). Ensinnäkin Tuulihattu, jonka blogia Tuulihattuenergiaa olen alkanut ihan vasta seuraamaan (mutta en ole kerennyt edes kommentoimaan mitään hänelle, joten tämä tulee varmasti yllätyksenä :). Sitten Peruspöperölän Virpi ja (Diplomi)-insinöörin keittiöstä Pekka. 

Spaghetti Bolognese

Jääkaapista löytyi jauhelihaa ja viikonlopun jäljiltä punaviinin loput, ja vaikka usein tällaisessa tilanteessa tulee tehtyä maailman parasta jauhelihapizzaa, niin tällä kertaa piti tehdä jotain muuta. Jotenkin maanantaina ei jaksa tehdä ruuaksi pizzaa, koska maanantai on maanantai...

Mutta jauhelihakastike taasen on niin arkinen ruoka, että sopii hyvin maanantaille. Tosin punaviini tekee ruuasta kuin ruuasta astetta juhlavamman. Ja maukkaamman!

Aloitin kuullottamalla muutamaa murskattua valkosipulinkynttä ja pientä pilkottua sipulia oliiviöljyssä. (Tässä vaiheessa ajattelin leikkiä oman elämän master chefiä ja huljauttaa oliiviöljypullosta näyttävästi kierroksen öljyä kattilan pohjalle, siis vaikkei yleisöä ollutkaan. Olisi kuitenkin pitänyt tuntea rajansa ja jättää leikki vain ajatuksen tasolle, sillä huomaamattani öljypullon suuaukon hidastin oli jäänyt korkkiin kiinni ja öljystä kaatui sitten puolet sinne kattilaan! Master Chefissä ei ehkä jouduta ottamaan kattilaa käteen ja kaatamaan öljyä takaisin pulloon desikaupalla...)

Lisäsin joukkoon 400g jauhelihaa ja paistoin kypsäksi. Sen jälkeen lisäsin yhden lihafondin sekä punaviinin (noin 2,5dl). Keittelin lihaa punaviinissä ja lisäsin sen jälkeen noin 2,5dl paseerattua tomaattia sekä ison purkillisen tomaattipyrettä.

Seuraavaksi kattilaan meni porkkanaraaste (noin kaksi keskikokoista porkkanaa) ja silputtua persiljaa. Maustoin kastiketta vielä hieman suolalla, mustapippurilla ja pasta rossalla.

Keittelin kastiketta melko pitkään ja lisäilin välillä vettä, ehkä yhteensä 3dl. 

Pastana toimi tällä kertaa appelsiininen versio, joka tuoksui ja näytti ihanalle. Mausta en ole vielä ihan varma, tykkäsinkö vai en. Lisäksi en ole oikein varma, mihin kastikkeen makuun appelsiini sopisi parhaiten, mutta ehkä tähän jauhelihaan, jos joku pitäisi valita.

Deiran markkinoilla

Dubain vanhemman osan, Deiran puolella järjestettiin (ilmeisesti) päivittäiset markkinat, joilla myytiin kalaa, vihanneksia ja hedelmiä. Tuoksu oli huumaava (kalojen kohdalla ehkä pökerryttävä). Lue lisää markkinoista matkablogin puolelta!

Tabouleh

Epäonnisten vartaiden seurassa tarjoilin parempionnista tabouleh-salaattia. Yritänpä nyt muistella, mitä kaikkea salaattiin laitoin.

Aluksi valmistin couscousit ohjeen mukaan, käytin muistaakseni 1,5dl couscousia. Seuraavaksi pilkoin 1-2 salottisipulia (kevätsipulit sopisivat varmasti mainiosti tähän) ja kolme-neljä tomaattia pieniksi paloiksi (poistin ensin sisukset). Yrttejä tähän tulee lehtipersiljaa ja minttua, molempia reilusti. 

Kastikkeeksi puristin sitruunamehua, ehkä yhden sitruunan verran, sekä oliiviöljyä (noin puoli desiä), suolaa ja pippuria. Sekoita kastikkeen ainekset salaatin joukkoon ja anna maustua jääkaapissa.

Ihanuuksia

Olen saanut viime aikoina synttäri- ym. lahjoiksi ihania astioita. Osan olen hankkinut itse lahjaksi saamilla rahoilla (tai miehen lahjarahoilla, haha, kun meillä sattuu olemaan synttärit samoihin aikoihin). Mun mielestä on kiva, että jos saa lahjaksi rahaa, niin ostaa sillä jotain konkreettista tai muuten koko lahja menee tavallisiin ruokaostoksiin, bussilippuihin tms.

Marimekon Sukat makkaralla -lasit ovat olleet ihailun kohteena jo hyvän aikaa ja vihdoinkin pääsen nauttimaan kauniista ja värikkäistä laseista. Ihan tavallinen hanavesikin maistuu paljon paremmalta laseista, jotka saavat hymyilemään :)

Marimekkoa on myös Räsymatto-kulhot, jotka ovat samaan aikaan ihana sympaattisia että graafisia. Hackmanin Inari-aterimet ostimme hyvästä tarjouksesta (Anttilasta) ja harmittelimme, ettemme tajunneet ostaa samalla kahta laatikollista. Pitää korjata tilanne pikimmiten. Vanhat ja hieman ruostuneet aterimet saimme siirtää pois päivittäisestä käytöstä odottamaan jotain muuta mahdollista käyttöä.

Sitten on vielä iki-ihanat muumimukit! Astiakaapistamme löytyy muumimukeja moneen lähtöön, mutta ne ovat kaikki harkitsemalla valittuja. En keräile mukeja ajatuksena, että minulla pitäisi olla ne kaikki. Hankin (uutena tai käytettynä) mukeja sen mukaan, että ne herättävät minussa jotain muistoja tai saavat muuten hymyilemään. Uusimmat tulokkaat ovat Hurraa! -muki, jossa piirrosjälki on ihanan Tovemaista ja tunnelma satumainen sekä Mymmelin äiti -muki, joka on kauniin värinen ja tykkään senkin tunnelmasta.

Vielä sen verran muumimukeista, että niiden lisäksi emme omista kovin montaa muuta kahvikuppia. Siksi jouduimmekin synttäreillä kattamaan muumimukit pöytään ja kattaus näytti enemmän lastenjuhlilta kuin aikuisten juhlakahvitteluilta. 

Lihavartaat ja minttujugurttikastike

Palattuani Dubaista himoitsin heti arabityylistä ruokaa ja viikonlopun koittaessa päätin tehdä lammasvartaita, jugurttikastiketta, jossa maistuisi minttu, sekä taboulehia. Kaikki kuitenkin alkoi mennä pieleen jo heti kaupassa: ei lampaanlihaa, ei lehtipersiljaa, ei minttua... Ei se mitään, mennään toiseen kauppaan sitten. Yritit löytyivätkin kilpailijalta, mutta lampaan kanssa vedin taas lyhyemmän korren. Hädissäni ja kiukuissani otin melko umpimähkään naudanlihaa, vaikka kiva lomamuistofiilis oli jo ihan pilalla.

Paloittelin lihan varraspaloiksi ja tein marinadin. Annoin palojen marinoitua melkein vuorokauden. Marinadi: 2dl punaviiniä, 0,5dl oliiviöljyä, suolaa, pippuria, valkosipulinkynsiä, rosmariinia.

Uitin varrastikkuja vedessä reilun puoli tuntia ja eikun hommiin! Askarreltuani vartaat ja asetettua niitä pannulle huomasin, että lihat eivät edes kosketa pannua vaan killuvat tikkujen varassa ilmassa. Eikun siis lyhentelemään tikkuja (en ollut lyhentänyt niitä, vaikka hieman ounastelinkin jotain tämäntapaista sattuvan).

Paistoin vartaisiin ihanan ruskistuneen pinnan ja ne näyttivät jopa kuin grillissä käyneiltä! Eli pöytään siis ja syömään. Lautasella huomasin, että liha oli melko medium, mutta mitäs siitä, niinhän yleensäkin syön lihani. Paitsi että tämä oli turkasen sitkeää. Niinpä tietenkin.

Hetken jauhettuamme lihapurkkaa päätimme keihästää lihapalat uudelleen ja laittaa ne uuniin. Kypsensimme niitä uunissa vielä niin, että ne näyttivät jo ulkoa todella ruskistuneille. Ja taas lautaselle takaisin ja syömään. Mutta lihat pettivät meidät taas, olivat kyllä hieman kypsyneet, mutta eivät tarpeeksi eli sitkeitä olivat edelleen (ja tässä vaiheessa jo melko kuivia pinnalta). Sitkeästi söimme muutaman yksilön...

Tabouleh ja jugurttikastike sen sijaan onnistuivat ihan hyvin. Laitan taboulehin ohjeen myöhemmin, jugurttikastike oli tällainen:

Jugurttikastike: turkkilaista jugurttia, puolikkaan sitruunan mehu, mintun lehtiä, valkosipulia, suolaa, sokeria.

Onneksi saimme lohdutukseksi edes hyvää jälkiruokaa, nimittäin Dubaista ostettuja mantelilla täytettyjä taateleita.

Kebableipä

Sisäänleivottua kebabia on pitänyt tehdä jo pitkään, sillä siitä tulee jotenkin mieleen kesä ja kesää jos mitä tässä kaivataan päivittäin. Tämä ohje kulkee kebableivän nimellä ja sopinee parhaiten alku/välipalaksi tai salaatin kanssa. Katsoin ohjeeseen mallia täältä.

Taikina: Sekoita 2dl lämmintä vettä ja pussi kuivahiivaa. Lisää 1tl suolaa, 0,5dl oliiviöljyä, 100g maustamatonta jugurttia ja yksi muna. Sekoita keskenään 1tl leivinjauhetta ja 6dl vehnäjauhoja ja sekoita kaikki taikinaksi. Kohota.

Täyte: Paista pannulla kebablastuja, sipulisilppua ja valkosipulimurskaa. Kun lihat on ruskistuneet, kaada sekaan kebabkastiketta ja cheddarjuustoa. Anna juuston sulaa.

Leivo taikinasta kaksi soikiota. Laita toinen pellille ja kaada täyte päälle. Lisäsin itse tässä vaiheessa vielä silputtua lehtipersiljaa. Aseta toinen soikio kanneksi ja nipistele reunat kiinni.

Paista 200 asteessa kauniin ruskeaksi.

Rahkaletut

En ole vielä loppuunkäsitellyt Dubaita, mutta jospa tähän väliin laittais jotain "oikeaakin" ruokaa. Lomalta paluu sujuu paremmin, jos kotoa yrittää keksiä mahdollisimman paljon hyviä puolia. Kuten sauna, pikkukoiran rakastava nuolaisu nenänpäähän ja raikas hanavesi. Ja letut ja kohmeiset mustikat.

En ole aikaisemmin tehnyt rahkalettuja, vaan pelkästään tavallisia tai oluella maustettuja. Rahkaletut olivat ehdottomasti kiva kokeilu ja tulee varmasti tehtyä uudelleenkin. Niissä oli jotenkin tosi pehmeä fiilis. Lettuja oli myös helppo paistaa ja ihme kyllä koiralle meneviä tekeleitä ei koiran harmiksi tullut yhtään. Saipahan koira kerrankin suht kauniita versioita, tiedä vaikka sekin olisi esteetikko todelliselta luonteeltaan ;)

Taikina: 1 prk vaniljarahkaa, 3 kananmunaa, 0,5dl maitoa, 1dl jauhoja, puolikkaan sitruunan mehu, ripaus suolaa, 1-2rkl sokeria. Sekoita keskenään ja anna tekeytyä hetki. Paista melko miedolla lämmöllä.

Makea Dubai

Ja vielä jatkuu. Nimittäin makeiden herkkujen vuoro Dubain reissusta! Niitä oli harmillisesti vain muutama, vaikka aikomuksena oli kerrankin kokeilla myös jälkiruokia ja muita makeita herkkuja. Jotenkin vaan valitsen aina suolaisen ruuan makean sijaan, eli jos tulee nälkä, niin pitää syödä jotain suolaista ja sen jälkeen ei enää jaksa makeaa.

Olin aikaisemmin hehkuttanut käyväni Magnolia Bakeryssa, joka jäi harmillisesti väliin New Yorkin reissulla, ja tämä aikomus toteutuikin. Tosin, nautinto ei ollut ehkä ihan niin suuri, kun olin etukäteen haaveillut. Ensinnäkin etsimme kahvilaa kiireessä, sillä meillä oli liput varattuna Burj Khalifaan ja ne on aina tietylle kellonlyömälle. Tiesimme kuitenkin, että tornista paluun jälkeen joudumme suorastaan juoksemaan jonnekin ravintolaan, sillä niin nälkäisiä siihen aikaan olisimme.

Etsimme siis Magnolia Bakerya valtavasta Dubai Mallista ja vaikka meillä oli kartta, niin emme millään huomanneet kyseistä kahvilaa. Seisoimme itsepintaisesti ruudussa G7 (tai mikä nyt olikaan) ja kirosimme kartan olevan väärässä. Kunnes mies kysyi Bloomingdalesia osoittaen, että oisko se tuo. No olihan se. Ja olinhan etukäteen lukenut, että kyseinen bakery sijaitsee siis Bloomingdalesilla tässä tapauksessa...

Sisään siis tavarataloon, jonka ovien vieressä kuppikakkutaivas avautui! Ensimmäinen pettymys oli kuitenkin varsinaisen kahvilatilan puuttuminen. Lähinnä näytti siltä, että tiski oli heitetty keskelle tavarataloa ja leivoksia tuli nauttia hyllyjen välissä lymyillen. Tosi nautinnollista! Sitten huomasimme muutaman pöydän ja tuolin alueen vieressä ja pienen järjestelyn jälkeen meillä oli pieni pöytä ja kaksi tuolia tavaratalon hulinassa.

Kävin valitsemassa kaksi kuppikakkua ja päädyin porkkanakakkuun (varma valinta) ja hummingbirdiin, jossa oli ainakin ananasta ja pecanpähkinää. Valinnat näyttivät pliisuille, mutta maistuivat todella hyville. Olin kuitenkin mielessäni hehkuttanut eri pastellinväreissä loistavia yksilöitä, joten jäi hieman harmittamaan, että tiskissä ei ollut juurikaan näitä vaihtoehtoja. Lisäksi ne pakattiin pahvilaatikkoon (minulta ei edes kysytty, että syönkö paikan päällä) ja tulikuuma kahvi lykättiin pahvimukiin. Sen lisäksi, että oma tunnelmamme oli kiireinen, jouduimme syömään kuuluisat kuppikakut hälinän keskellä pahvilaatikosta...

Baskin-Robbinsin jäätelöä olin kokeillut aikaisemmin Intiassa, joten onneksi maltoimme kerran pysähtyä kyseiseen jäätelöbaariin. Valinta eri makujen ääressä oli vaikea ja koska jouduimme hieman odottamaan vuoroamme, kerkesin muuttaa tilaustani ainakin kolmesti. Päädyin lopulta melko tavanomaisen kuuloiseen Mango Maniaan, mutta valinta osoittautui todella hyväksi. Mies otti muistaakseni suklaamoussejäätelöä ja hyvää oli sekin.

Pyhä aikomuksemme oli syödä myös italialaista jäätelöä, jota oli tarjolla jokaisessa ostoskeskuksessa, mutta jotenkin sekin jäi. Sen sijaan kokeilimme Shake Shackilla heidän Ski Dubai -nimistä pehmistä, jossa oli vaniljajäätelön sekaan ujutettua vaahtokarkkia (en tosin tiedä, maistuiko se juuri ollenkaan) ja päällä rapeita pallukoita. 

Herkuttelu Dubaissa jatkuu

Etniset ruuat maistuivat Dubaissa todella herkullisille, mutta olimme jo ennen reissua päättäneet nautiskella myös kaupungin erinomaisesta kansainvälisten ravintoloiden tarjonnasta. Ravintoloilla tarkoitetaan tässä melko edullisia food court -paikkoja, joita löytyi ostoskeskuksista.

Kävimme viime syksynä New Yorkissa Madison Square Parkissa sijaitsevassa Shake Shackissa (oh god, huomasin vasta nyt, miten huonosti tekstit ovat asettuneet uuteen osoitteeseensa, sorry for the inconvenience) ja ihastuimme syömiimme hampurilaisiin niin, etten kerennyt kuvaamaan niitä. Samoin juustoranskalaiset katosivat hyvin vikkelään.

Mall of the Emiratesin Shake Shack ei ole ulkoilmagrilli niin kuin esikuvansa.

Shake Shack on pieni hampurilaisketju, jonka ainoat ravintolat jenkkilän ulkopulella sijaitsevat Dubaissa ja Kuwaitissa. Hampurilaiset ovat ihanan tuoreita salaatteineen ja sämpylä on kivan tahmea, mikä on aika poikkeavaa. Pihvi näyttää ihan käsin muotoillulta tehdaskaman sijaan (en kyllä tiedä valmistusprosessia).

Shack burger ja cheese fries. Hampurilaisten salainen kastike on todella hyvää!

Juustohampurilainen

Olimme ensimmäisenä päivänä perillä Dubaissa iltahämärän laskeutuessa ja kovin väsyneitä matkasta, joka alkoi Oulusta jo aamuyöstä. Heitimme laukut hotellihuoneeseen ja marssimme lähimpään ravintolaan, joka näytti eniten houkuttelevimmalle. Se sattui olemaan italialainen ravintola ja reissun ainoat pizzat tuli testattua siellä. Varsin hyvää ja hyvistä raaka-aineista tehtyä pizzaa, ei mitään peruskänkkyä!

Il Padrino (kanaa, grillattuja kasviksia, aurinkokuivattuja tomaatteja, pestoa)

Chili's ketju mainosti ruokiaan hyvin ahkerasti metroasemilla, joten melkein viikon niitä tuijoteltuamme päätimme kokeille kyseistä, meille ennestään tuntematonta ketjua. Ruokakin valikoitui mainosten mukaan, sillä olimme metrossa nähneet nälkäisinä kuvan cheddarkastikkeella päällystetystä pihvistä. Itse kastike oli  lopulta hieman pettymys, sillä se ei ollut ihanan pehmeää ja juustoista vaan hieman rakeista ja mautonta. Pihvi oli kyllä hyvä ja pitäähän lomalla yksi pihvi syödä ;)

Ihastuin ravintolan kaakelisiin pöydänpintoihin!

Herkuttelua Dubaissa pt. 1

Odotukset Dubain herkutteluista saivat täyttymyksensä useaan otteeseen ja koska tämä oli ensimmäinen reissu blogin pitämisen aikana, räpsin kameran täyteen annoskuvia ja vähän jotain muutakin. Viikon aikana kerkeää syömään yhtä sun toista ja taisimme muutenkin tällä lomalla syödä yllättävän paljon, usein sekä lounaan että illallisen. Ja tietenkin tukevan aamupalan hotellissa. Välipalat jäivät paitsioon, kun niille ei usein riittänyt enää mahaa tai ei vain malttanut pysähtyä. Muutamia ennakkoon suunniteltuja iskuja teimme kyllä :)

Dubain ruokatarjonta on hyvin laajaa, joskin usein pitää tietää, mistä etsiä ruokapaikkaa. Koska kaupunki ei ole mikään varsinainen kävelykaupunki ja välimatkat ovat pitkiä, tulee tietoisesti hurauttaa metrolla tai taksilla jonnekin tietylle kadulle, alueelle tai ostoskeskukselle. Meidän hotellin (Ibis World Trade Center) vieressä oli useampikin kahvila-ravintola ja ruokailimmekin pari kertaa tällä alueella.

Kaikkein helpointa on ruokailla ostoskeskuksissa ja niiden food courteissa. Tarjolla on perinteisiä pikaruokapaikkoja ja etnisiä ravintoloita laidasta laitaan (intialaista, arabialaista, thaimaalaista, kiinalaista, japanilaista, meksikolaista, kreikkalaista...). Ja sitten on keskihintaisia ja hienompia ravintoloita, mutta emme juuri aterioineet niissä.

Tässä aluksi paikallisempia (arabialainen, intialainen, thaimaalainen) ruokia, joita kokeilimme :)

Kana- ja lammasvarras, erilaisia riisejä ja jugurttikastiketta.

Paistettua riisiä ja katkarapuja sekä pippurista härkää.

Arayes

Kana biriyani

Nari nari -juoma, jossa maistui ihanasti mango.

Tandoorikanaa ja paneer-kastiketta

Shawarma, jossa oli tahinia ja tuoreita yrttejä.

Ps. Rantapalloon siirtyneestä matkablogistani löytyy (ja tulee löytymään) lisää juttua itse Dubaista, jos kaupunki kiinnostaa :)

Synttärijuhlintaa

Meillä juhlittiin kuun alussa synttäreitä ja kahvitarjottavaa piti tietenkin kehitellä tilaisuuden mukaisesti. Itselleni haastetta toi hieman se, että pöydän ääressä tulisi istumaan myös muutama lapsi, mikä on omalla kohdallani ruuanlaittajana harvinaisempi homma. Chilifudgeja tehdessäni vähensin chilin määrää huomattavasti, mutta silti se maistui lopputuloksessa yllättävän takapotkuisesti. Niinpä päätin asetella fudget kauemmaksi lapsista ja korvata menetyksen ihan kaupasta ostetulla suklaalla.

Tarjolla oli kahta kakkua. Toinen oli äitini tekemä ihana keväisen raikas appelsiini-mascarpone -hyytelökakku, joka oli ilo sekä silmälle että makuaisteille (ja mielelle, kun oli niin piristävä!).

Itse tein hirveässä kiireessä perinteisemmän täytekakun (Mariannekakku), jossa oli välissä mascarponella ja mariannerouheella maustettua kermavaahtoa ja päällä samaa ilman rouheita. Koristeina suklaalastuja ja vaaleanpunaisia hippusia, jotka eivät oikein näy kuvassa. Pohja oli kaakaojauheella maustettu täytekakkupohja, ohjetta en enää muista, ihan peruspohja kuitenkin. Kostutin kakun tällä kertaa mustaherukkamehulla.

Lisäksi makealta puolelta tarjolla oli lime-valkosuklaa -palloja, joista tuli tällä kertaa ehkä hieman nätimpiä kuin viimeksi, ainakaan niihin ei tullut ihan yhtä rumia jalustoja alle...

Suolaiselta puolelta löytyi täytettyjä ruissipsejä ja kinkku-parmesan -skonsseja. Koska Ala Sara -blogi on tullut tiensä päähän sitten viimekertaisen, laitan ohjeen tähän ylös:

Sekoita kulhossa 5dl jauhoja, 1rkl leivinjauhetta, 1tl sokeria ja 1tl suolaa. Lisää 120g voita pieninä paloina ja nypi taikina murumaiseksi. Lisää joukkoon 100g pieneksi paloiteltua kinkkua, 50g raastettua parmesania ja nippu pilkottua ruohosipulia. Lisää vielä 1dl kermaa ja 1dl maitoa ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Leivo taikinasta noin 3cm paksuinen kiekko ja ota muotilla paloja. Voitele munalla ja paista uunissa 170 asteessa noin 20-25min. Täytä mielen mukaan! Itse käytän voita (margariinia) ja kurkkua.

Chilisuklaafudge

Peruspöperölän Virpi teki chilibileisiin fudgea, joka tuntui ihanan samettiselta ja rauhoittavalta tulisten ruokien välissä. Bileissä chiliä ei juuri maistanut, mikä johtui siitä, että suu oli jo niin turtunut vahvempien herkkujen äärellä. Tein näitä fudgeja synttärijuhliin, joihin tiesin olevan tulossa myös lapsia, joten ajattelin varmuuden vuoksi vähentää chilin määrää reippaasti. Silti näissä maistuu chili näin kotioloissa ihan tarpeeksi, ehkä lapset eivät sittenkään välitä näistä kun ovat usen niin herkkäaistisia :)

Aloita kuumentamalla tölkillinen kondensoitua maitoa, älä kuitenkaan keitä. Lisää joukkoon rouhittua suklaata (1 levy tummaa suklaata ja puolikas maitosuklaata). Kun suklaa on sulanut sekaan, ota kattila pois liedeltä. Lisää mausteiksi 50g paahdettuja tai paahtamattomia pinjansiemeniä, 1tl vaniljaesanssia (tai vaniljasokeria), sekä maun mukaan chilijauhetta (itse laitoin 1/2 tl, Virpin ohjeessa 1 rkl).

Kaada fudge vuokaan ja jäähdytä jääkaapissa. Leikkaa paloiksi.

Ps. Terveiset ihmeellisestä Dubaista! Kotona ollaan omien keittopatojen ääressä, mutta taitaa kokkailut siirtyä vielä parilla päivällä :) Näitä vanhoja juttuja luvassa siis vielä hetken...

Kieli pitkällä kohti Dubaita

Matkoilla syöminen on ehdottomia kohokohtia, minkä olen ehkä kertonut aiemminkin. Tämän jutun julkaisemisen aikaan olemme jo Dubaissa ja toivottavasti nauttimassa ihania herkkuja.

Ihan äkkiseltään Arabiemiraatteja ei mieltäisi ruokamatkakohteeksi, mutta odotan kaupungin ruokatarjontaa todella paljon. Kohdetta ei ole kyllä valittu ruokakulttuuri mielessä, mutta myöhemmin asiaa ajateltuani/tutkittuani tajusin, että teimme hyvän valinnan herkuttelun suhteen.

Ensimmäisenä huomasin, että paljon kehumani Shake Shack löytyy Dubaista, oi onnea! Nyt päästään testaamaan hampurilaiset ja ihanat juustoranskalaiset uudelleen - ne eivät oikeesti voi olla niin hyviä, kuin muistelemme, vai voiko? Tällä kertaa maltamme mielemme ja otamme kuvan ennen syömistä :) En kylläkään lupaa mitään.

New Yorkin reissussa Magnolia Bakeryn testaamatta jättäminen jäi kirvelemään sokerihammastani. Mutta ei hätää, Dubai tarjoaa meille sellaisenkin kokemuksen! Lisää jenkkijuttuja bongasin Mondosta, sillä sen mukaan terveellisistä ja laadukkaista raaka-aineista pizzaa pyöräyttävä Naked Pizza on myös rantautunut kaupunkiin. Muista ketjupaikoista ehkä Vapiano olisi kokeilemisen arvoinen.

Se tunnetuista ketjuista. Kuuleman mukaan Dubaista saa hyvää intialaista, thaimaalaista ja kiinalaista ruokaa. Ei tarvinne selittää, miksi olen innoissani ;)

Intialaisia herkkuja, om nom nom...

Eikä myöskään voi unohtaa arabiruokia. Ne ovat minulle ensi ajatuksena tuntemattomampia, mutta ainakin hummus, falafelit, tabouleh ja shawarma ovat jotakuinkin tuttuja :) Odotan kyllä innolla tutustumista arabiruokiin, ne kuulostavat kaikki tosi herkullisille!

Annosten jakamisesta

Ulkomailla oleillessa olen huomannut yhden ruokakulttuuriin liittyvän asian, joka ei varsinaisesti liity itse ruokaan tai ruoka-aineisiin. Monissa maissa on tapana tilata ravintolassa annoksia, joita jaetaan muun seurueen kanssa. Suomessa yleensä aina tilataan jokaiselle oma annos. Tosin nykyään listoissa näkee erikseen "annos kahdelle" tms. vaihtoehtoja. Periaatteessa nämä eivät kuitenkaan ole sama asia, sillä usein jaettava annos on kuitenkin yhtä tai kahta ruokalajia, annos on vaan isompi.

Söimme Thaimaassa asuessani lounasta keittiön lattialla (pöytää ei edes olisi ollut). Taloudenhoitajamme kävi ostamassa läheiseltä torilta erilaisia ruokia: salaatteja, riisiä, keittoa, kokonaisena paistettua kalaa... Istuimme ringissä, ruuat keskellä, ja söimme suoraan tarjoiluastioista, käsin. Olin porukan ainoa farangi ja thaikut saikin suurta hupia siitä, kun lähes kaikki ruuat oli minulle liian tulisia ja nenäni suorastaan valui lattialle. Myöhemmin minulle tuotiinkin vessapaperirulla viereen jo heti aluksi :)

Lomailin muutama vuosi sitten äitini kanssa Kreetalla ja taisimme nauttia ruokien jakamisesta koko loman ajan. Tilasimme aina yhden kreikkalaisen salaatin, yhden annoksen tsatsikia, yhden annoksen valkosipulileipää, yhden suvlakeja jne. Ja ruukku viiniä, tietenkin.

Kävin vastikään kaverini kanssa lounaalla Torerossa ja koska silloin oli tarjouksessa kolme tapasta kahden hinnalla, päädyimme tilaamaan pöydän täyteen erilaisia herkkuja. Tilasimme mm. erilaisia juustoja, serrano-kinkkua ja melonia, patatas bravas, lampaankyljystä, lisää juustoa... Kaikkein parasta oli, että saimme molemmat maistella kaikkia ihania ruokalajeja, ilman maksimaalista ähkyä.

Tosin tarjoilijat kysyivät heti lautasia tuodessaan, että kummalle oli nämä juustot. Eli Suomessa oletetaan automaattisesti, että tapaksetkin tilataan jokaiselle omat. Tarjoilijat taisivat kyllä yllättyä iloisesti, kun kerroimme jakavamme kaiken. Ehkä hekin salaa toivovat ruokakulttuurin muuttuvan :)

Tykkään jakamisesta erityisesti siksi, että 1) haluaisin aina maistaa listalta lähes kaikkea, mutta 2) en jaksa millään syödä edes yhtä kokonaista alkuruoka+pääruka+jälkiruoka -yhdistelmää, ellei sitten olla tarpeeksi hienossa ravintolassa jossa on tarpeeksi pienet annokset.

Välimeren kanafileet

Nämä kanat on maustamisen kannalta melko samanlaiset, kuin tämä kanakastike. Lisäksi tässä on kapriksia ja kana on rullalla. Lisukkeena oli avokado-meloni -salaatin lisäksi mitäs muutakaan kuin rosmariiniperunat. Olen ihan jämähtänyt niihin.

Aloita halkaisemalla kanafileet niin, että niistä tulee pihvimäisiä. Nuiji pihvejä vielä hieman ohuemmaksi. Levitä fileen päälle suolaa, pippuria, välimerentahnaa (pirkka) ja pehmeää fetajuustoa (apetit). Käännä rullalle. Paista rullat pannulla pintakypsiksi (öljyssä) ja siirrä uunivuokaan.

Tee kastike: kuullota öljyssä pannulla valkosipulia (puristettua) ja lisää kanafondia. Kaada joukkoon ruokakermaa, välimerentahnaa ja fetajuustoa. Kiehauta, kunnes fetajuusto on sulanut joukkoon. Kaada kastike uunivuokaan kanojen päälle ja kypsennä uunissa 200 asteessa kypsäksi. Kaada ennen tarjoilua päälle kapriksia.

Quesadillat possusta

Kolmas eri ruokalaji samasta possusta: quesadillat. Seuraksi väkersin tomaattisalaattia, jossa tomaatin sisukset ensin poistettiin ja sitten paloiteltiin pieniksi paloiksi. Sekaan tuli pieniksi paloiksi pilkottua jääsalaattia ja pieni sipuli. Kastikkeen virkaa toimitti sitruunamehu, valkoviinietikka ja oliiviöljy.

Quesadilloja varten tein juustokastikkeen, jossa yksinkertaisesti lämmitin savujuustokermaa kattilassa ja lisäsin jääkaapista löytynyttä mustaleimarouhetta sekaan. Maustoin vielä chilijauheella varmuuden vuoksi.

Quesadilloja varten sipulsin lihan vielä pienemmäksi. Paistaminen tapahtuu niin, että otetaan tortillalettu, joka laitetaan paistumaan pannulle (pieneen määrään öljyä). Päälle levitetään juustokastiketta, lihaa ja juustoraastetta (esimerkiksi näitä). Sitten päälle laitetaan toinen tortilla ja kun alapuoli on tarpeeksi paistunut, käännetään koko komeus toisin päin. Valmis tortilla leikataan neljään osaan.