lauantai 7. heinäkuuta 2012

Berliinin urbaanit aamupalat

Ruokamatkailuaiheiset jutut täytynee aloittaa matkakohteesta numero 1 eli Berliinistä ja mikäs sen loogisempaa kuin aloittaa vielä aamupalasta. Rooman hotellimme hintaan kuului aamupala, joka käsitti maitokahvia, sämpylän ja suklaavoita. Sen sijaan Berliinin hotelliin olisi pitänyt ostaa aamupala erikseen ja se olisi mahdollisesti ollut kulinaristinen itsemurha. Ei sillä, että tietäisin kyseisen hotellin aamupalan olevan jotenkin pahaa, vaan koska kaupunki tarjoaa niin paljon hyviä aamiaisvaihtoehtoja.

Olin jo ennen matkaa haikaillut brunssin perään, sillä Berliini on tunnettu kyseisestä aamupalamuodosta.  Emme kuitenkaan päässeet lyhyehkön reissun aikana brunssille asti, mutta se johtui lähinnä siitä, että jo lähtiessämme hotellilta tuli metro- ja s-bahn -asemilla vastaan mitä ihanimpia aamupalavaihtoehtoja, joita emme voineet ohittaa.





Berliinin eri asemilla on yleensä lukuisia vaihtoehtoja aamuapalan (ja muunkin ruokailun) suhteen. Osa ruokakojuista sijaitsee raiteiden välissä laitureilla ja onkin aika urbaani fiilis syödä aamupalaa kaikessa rauhassa, kun juna kolistelee ohi muutaman minuutin välein ja ihmiset kiirehtivät (sämpylä, kroisantti tai kahvi kädessään) työpaikoilleen.

Otimme ensimmäiseksi aamupalaksi kalkkunapatongin, juustokroisantin, multihedelmämehun ja kahvin. Patongissa oli ihanaa hunajasinappia ja sen pinnalla oli aina niin hyviä seesaminsiemeniä. Yritin päästä samaan lopputulokseen kotiaamupalalla, mutta homma meinasi tyssätä siihen, että kaupassa ei ollut a) patonkia, jossa olisi seesaminsiemeniä päällä, b) hunajasinappia.

Alkuperäinen


Patongiksi sai kelvata tavallinen vehnäpatonki ja hunajasinapin tein itse sekoittamalla amerikkalaiseen keltaiseen sinappiin hieman hunajaa. Kalkkunan lisäksi patongin väliin tulee ainakin tomaattia, paprikaa ja kurkkua sekä salaatinlehteä tms. Nyt vain puuttuu enää se metro...

Ja kotiversio


Eikä muuten ollut pahaa toinenkaan asema-aamupala: Rustic Toscana -niminen täytetty sämpylä ja suklaavaniljaviineri. Sämpylässä oli kanapaloja, jotka oli kieritelty seesaminsiemenissä ja lisäksi välissä oli ainakin aurinkokuivattua tomaattia. Olisi pitänyt analysoida sisältöä enemmänkin, mutta nälkä kasvoi liian suureksi. Enkä minä ole edes varsinaisesti aamupalaihminen ;)



Juna-asemilta tuli napattua lomailun ohessa paljon muutakin pikkusyötävää, kuten juustopretzeleitä ja omenataskuja. Hinnat eivät kuulostaneet suomalaisesta kovin korkeilta, joten nautiskelimme välipaloja pitkin päivää. Yhtenä aamuna kävimme ihan oikealla aamupalalla ja siitä lisää myöhemmin :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti