perjantai 20. huhtikuuta 2012

Valkosipulinen etanapannu



Sain ihanalta siskoltani synttärilahjaksi etanapannut. En edes muista, olenko koskaan varsinaisesti syönyt etanoita, sillä sekoitan usein (kuten myös tämän nimenomaisen ruokailun aikana) etanat ja simpukat. Jotenkin se on niin hämäävää, että molemmat kuljettaa mukana selässään samannäköistä mökkiä. Tai ainakin osa etanoista ja osa simpukoista :)

Luulisin, että tämä on hyvin tyypillinen tapa valmistaa etanoita. Päädyin tähän tulokseen ravintoloiden ruokalistojen, siskon miehen vinkkien ja erinäisten ohjeiden kautta. Tein itse kaksi 6kpl pannullista etanoita. Voiseosta jäi hieman yli, sillä olin ostanut isoja etanoita, jotka täyttivät pannun reiät melkein kokonaan. Ehkä seuraavalla kerralla ostan pienempiä, niin ihanaa voita mahtuu annokseen enemmän ;)



Otin aluksi voin lämpiämään (sellaisen epämääräisen kokoisen palan, olisiko 75g jotakuinkin). Sekoitin pehmenneeseen voihin kolme raastettua valkosipulin kynttä (isohkoja), pienen nipun silputtua persiljaa ja noin kolmasosan kokoisen palan aurajuustoa. Huuhdoin etanat ja tiputtelin pannun koloihin. Päälle lusikoin voiseosta niin paljon, kuin mahdollista. Paistoin etanoita noin 10 minuuttia 250 asteisessa uunissa. 

Epähuomiossa jäi laittamatta pelti ritilän sijaan pannujen alle, joten voita valui uunin pohjalle ja koko kämppä alkoi täyttyä savusta ja kärystä. Ilmeisesti etanat selvisivät kuitenkin suuremmitta vahingoitta ja olivat herkullisia :)

Söimme etanoita illalliseksi, joten tein lisäksi muutakin pientä syötävää (vuohenjuustomoussesuupaloja ja chilitäytetteisiä kananmunia).


6 kommenttia:

  1. Ahh etanat.. on koskaan syönyt niitä ja en en uskalla! En voi hahaha. Mutta tykkään simpukoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etanathan on ihan symppiksiä, ei yhtään pelottavia ;)

      Poista
  2. Jäisivät kyllä minultakin etanat syömättä, ihan silkasta ennakkoluulosta. Mutta tuo laatimasi menu täytyy pitää mielessä: noilla tarjottavilla saisin miehekkeeltä varmaan miljoona lisäpistettä, hää kun on hulluna etanoihin ja valkosipuliin ja aurajuustoon ja chiliin. Vastakohdat kuulemma täydentävät toisiaan... : D

    Ja siis voihan kateus, sinullakin on noita ihania lusikoita! Tahtoo kans! Olen kuolannut niiden perään aina kun olen jossakin blogissa törmännyt postaukseen teidän kuuluisista chilibileistä. Jokohan lusikoita taas löytyisi Stockalta, satutko tietämään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kyllä ihan kiva tuollainen napostelumenu, nälkä lähti, mutta viinipullollinenkin meni alas ihan huomaamatta :)

      Yritin viimeksi Stockalla käydessä zoomailla rullaportaista sinne keittiöpuolen ruokavälinesektorille, mutta eihän näillä mun silmillä niin pieniä asioita nää ;) Ostin nämä helmi-maaliskuun vaihteessa, joten oletettavasti on kerennyt tässä välissä tulemaan lisää (kysyivät jo silloin, että haluanko sitten lisää niitä, vois varata). Mutta suosittuja ne varmaan on eikä yhdellä tai kahdella lusikalla tee oikein mitään. Kannattaa käydä kurkistamassa :)

      Poista
    2. Juu, täytyy ehdottomasti käydä kurkkaamassa mahdollisimman pian; on jo kauhea hinku päästä kokeilemaan söpöjä lusikkaherkkuannoksia. : ) Tänään en ennättänyt Stockalle, mutta parissa isossa marketissa tuli käytyä ja arvaapa mitä! The Muki on saapunut, jihuu! Ainakin Ruskon Cittarista löytyy (lasti oli kuulemma tullut torstaina) ja Linnanmaan Prismasta myös, ja eivätköhän mukit sitten muihinkin paikkoihin ole jo ehtineet. Oi tätä ilon päivää! : D

      Poista
    3. Jee, mun vakkarikaupoissa siis! Pitää seuraavalla ruokaostoskeikalla muistaa käydä mukiosastolla ;) Tänään pitää vielä hamstrata herkkuja stockalta!

      Poista